torstai 19. syyskuuta 2013

Vaihtoon(ko?)

Olen jo pitkään pohtinut ja jopa himoinnut ajatusta vaihtovuodesta ulkomailla. Kuitenkin kielimuurit sekä kulttuurierot sysäävät minut aina takaisin kotisohvalle pohtimaan, pitäisikö sittenkin tyytyä omaan kotimaahansa. Näiden ajatusten myötä päätin vertailla vaihtovuoden sekä hyviä että huonoja puolia haastattelemalla kahta ystävääni, joita nimitän H:ksi ja V:ksi.
                      
Paras ystäväni päätti muutama vuosi sitten lähteä opiskelemaan Ranskaan. Syy lähtöön oli varmasti sama kuin monilla muillakin – uudet kokemukset, uusi kulttuuri sekä uudet ihmiset. Kuitenkin kyseiset asiat saattavat aiheuttaa myös hankaluuksia. Ystäväni mukaan ne aiheuttivat toki ongelma, mutta eivät niin suuria etteikö vuodesta olisi voinut nauttia. Hänen mukaansa se on totuttelukysymys: mitä enemmän osaat ottaa arjesta irti, sen ainutlaatuisempi kokemus siitä tulee.
                      
Suurin esto omaan lähtööni on ikävä. Olen hyvin perhe- ja ystäväkeskeinen ihminen, joten ajatuskin vuodesta ilman heitä tuntuu tuskaiselta.. Vaihtariystävieni mukaan koti-ikävä jää kuitenkin yllättävän pienelle osalle. Yllätyin myös kun kuulin, ettei kyse usein ole ikävästä läheisiä kohtaan, vaan pikemminkin ikävästä Suomea kohtaan. Sen kulttuuri, maisemat ja elämäntyyli saattavat pian tuntua yllättävänkin mukavilta. H:n sanoin ”pienikin asia, kuten sarkasmisuus, voi yhtäkkiä tutua isolta ikävän kohteelta”.
                      
Yksikään ystäväni ei kuitenkaan kadu lähteneensä ulkomaille. H:n mukaan ainoa hetki, jolloin hän katui vaihtovuottaan oli ystävien ylioppilasjuhlat, ”Oli inhottavaa juhlia kaikkien ystävien valmistumista, kun itse jouduin jäämään samaisen koulun penkille vielä vuodeksi”. Hetken pohdittua, hän kuitenkin ymmärsi kuinka paljon enemmän kokemuksia, kansainvälisiä kontakteja ja ystäviä hän oli saanut.
                      
Pyysin ystäviäni pohtimaan vielä lyhyesti vaihtovuoden parhaita ja huonoimpia puolia. Parhaimmat ovat kontaktit, toisen (mahdollisesti uuden) kielen oppiminen sekä toiseen kulttuuriin tutustuminen ja sen elämäntyyliin tottuminen. Huonoja puolia oli huomattavasti vähemmän. V:llä oli hieman huonoja kokemuksia hostperheen kanssa, mikä ehdottomasti laski vaihtovuoden tunnelmaa. Hänen mukaansa hostperheen kanssa toimeentulo on lähes tärkein asia koko vaihtovuodessa, ilman sitä vuodesta voi tulla täysi katastrofi.

                      
Tärkeimmät vinkin jokaiselle vaihtoon lähtevälle ovat avoin mieli, rohkeus ja sosiaalisuus sekä kokemuksista nauttiminen, kertovat ystäväni. Mikäli koti-ikävä iskee, voit ajatella kuinka lyhyt aika vuosi todellisuudessa on. Jatkan vaihtovuodesta unelmoimista ja toivon, että jokin päivä löydän rohkeuden toteuttaa unelmani.

                                                                                                    Ranskassa tapaamassa parasta ystävääni.

5 kommenttia:

  1. Hyvin kuvaava kirjoitus vaihtoon lähdöstä. Mietin itsekin samoja asioita, enkä ole vielä saanut itseäni lähtemään uuteen maahan asustelemaan edes hetkeksi, vaikka siitä olenkin aina enemmän tai vähemmän haaveillut. Tämä pisti taas pohtimaan ulkomaille lähtöä uudestaan enemmän :P

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että kirjoitus herätti sinussa ajatuksia ulkomaille lähdöstä! Olemme selvästi samassa veneessä ajatustemme kanssa :)

    VastaaPoista
  3. Olen aina haaveillut vaihtoon lähtemisestä, mutta en ole koskaan lopulta uskaltanut. Oletko muuten miettinyt esimerkiksi kielimatkaa vaihtoon lähtemisen sijasta? Se on myös hyvä vaihtoehto, jos haluaa vähän nähdä millaista opiskelu on ulkomailla, mutta ei ole valmis olemaan pois kotimaastaan sitä 6kk-1 vuotta :)

    VastaaPoista
  4. Halusin kielimatkalle nuorempana, mutta hyvä vaihtoehto se on edelleen! En olekkaan ajatellut kyseistä vaihtoehtoa hetkeen, kiitos muistutuksesta ;)

    VastaaPoista
  5. Olen itse ollut kielimatkalla Maltalla kolme viikkoa nuorempana. Yksi elämäni hienoimmista kokemuksista ja lähtisin heti huomenna uudestaan jos voisin. Työssäoppimispaikan saanti ulkomailta olisi dream come true ja siitä olen aina haaveillut, mutta nyt "vanhempana" en vain tiedä miksi se lähteminen jännittää aikaisempaa enemmän..

    VastaaPoista