Futista Tukholmassa

Tukholmassa vaikuttaa kolme suurta jalkapalloseuraa: AIK (Allmänna Idrottsklubben), Djurgårdens IF ja Hammarby IF. Näiden väliset paikalliskamppailut, derbyt, ovat suuria tapahtumia Tukholman alueella ja keräävät jopa 50 000 seuraajaa paikanpäälle. Itse pääsin viime toukokuun lopulla ensimmäistä kertaa todistamaan Djurgårdenin ja AIK:n välistä ottelua. Eikä tapahtuma todellakaan jättänyt kylmäksi…

 

 

https://brokenswenglish.wordpress.com/2014/08/15/tvillingderby-aik-1-1-djurgardens-if-2014-08-13/

 

Derbyihin pitää yleensä ostaa liput etukäteen, koska suuren kysynnän takia ottelut myydään loppuun ennakkoon. Näin tein myös itse, mutta olin hieman myöhässä liikenteessä asian suhteen, joten parhaita paikkoja ei enää ollut jäljellä. Kolme kaveriani oli jo ostanut liput aikaisemmin, joten heidän paikkansa oli stadionin toisella puolen. Liput saa otteluihin Ruotsissa ostettua helposti netin kautta, joten hieman reilu 40 euroa maksanut lippuni oli jo minulla valmiina tulostettuna matkaan lähtiessä.

Matka Tukholmaan alkoi ottelua edeltävänä päivänä Viking Linen idyllisellä purkilla sunnuntai-iltana Helsingistä. Paluumatka oli tarkoitus tehdä lentäen, mutta valitsin matkustusmuodokseni risteilypaketin, koska se on halvempi kuin reittimatka ja paluumatkanhan voi jättää käyttämättä. Otteluiden aikataulut tekevät myös laivamatkustamisen haastavaksi, joten yksi yö maissa on paras ratkaisu. Itse laivamatkasta ei tässä tarvitse sen kummempia mainita kuin että hauskaa oli!

Hytti!

Laivan saavuttua satamaan itse ottelun alkuun oli vajaa yhdeksän tuntia aikaa tapettavaksi, joten ei muuta kuin vähäiset matkatavarat hostellille keskustaan ja aamupalan kautta Tukholmaa tutkimaan. Illan ottelu olisi Djurgårdenin kotiottelu, joten päätimme lähteä katsastamaan vierasjoukkue AIK:n kotistadionin, jättiläismäisen Friends Arenan.

Lähijunalla (pendeltåg) suunta kohti pohjoista ja noin vartin päästä saavummekin Solnaan, AIK:n syntysijoille. Solnan juna-aseman ympäristö voi vaikuttaa hieman sekavalta rakennustyömaalta, koska alueelle rakennetaan uutta kaupunginosaa, Arenastadenia (www.arenastaden.se), johon toimistorakennusten lisäksi rakennetaan muun muassa pohjoismaiden suurinta kauppakeskusta, Mall Of Scandinaviaa. Sekä tietysti jo muutama vuosi sitten valmiiksi saatu Friends Arena, joka 50 000 ihmisen katsomokapasiteetillään tarjoaa puitteet niin AIK:lle, Ruotsin jalkapallomaajoukkueelle ja isoille konserteille ja tapahtumille.

Friends Arena

http://olafogelstrom.se/#/arkitektur/friends_arena/

Itse stadion ei nopealla vilkaisulla näytä edes niin suurelta, mutta tämä johtunee siitä, että sisäänkäynti portit sijaitsevat stadionin keskikerroksessa. Sisälle emme päässeet valitettavasti kurkistamaan mitä nyt muutamista ikkunoista näimme vähän läpi, mutta vaikuttavalta stadion näytti ulkopuolelta. Aivan vieressä sijaitsee myös näyttävä hotelli (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Friends_Arena_and_Quality_Hotel_Friends_October_2013.jpg) . AIK:n fanikauppa sijaitsee myös Friendsin vieressä, jossa vierailimme ja ostimme hieman matkamuistoja.

Otteluun oli vielä useita tunteja aikaa, joten palasimme keskustaan ja hostellille lepäämään hetkeksi. Illan ottelun näyttämönä toimi niin ikään uuden karhea Tele 2 Arena, mikä sijaitsee taas Johanneshovissa, eteläisessä Tukholmassa. Stadionin vieressä sijaitsee myös Globen Arena, joka on tullut tunnetuksi jääkiekosta ja konserteista. Stadionin kapasiteetti jalkapallo otteluissa on 30 000 paikkaa. 

Tele 2 Areena

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tele2_Arena_September_2014_11.jpg

Lähdimme liikkeelle jo reilut kaksi tuntia ennen ottelun alkua. Hieman ehkä yllättäen ottelu ei näkynyt keskustan katukuvassa, seurojen värit loistivat vielä poissaolollaan. Otimme metron T-Centralenin asemalta ja suuntasimme kohti Globenin asemaa. Hiljalleen metroon alkoi virrata otteluun menijöitä ja ensimmäisiä kannustuslauluja alkoi kuulua. Tapahtuman suuruus alkoi valjeta, kun metro ohitti AIK:n kannattajien marssin (https://www.youtube.com/watch?v=3XextIuTXQA) . Soihtujen käry kantautui metroon sisälle asti, tunnelma alkoi kohota.

Stadioinin edustalla on useita baareja (suunnattu Djurgårdenin kannattajille), joissa ihmiset nauttivat virvokkeita sekä lauloivat kannustuslauluja. Tuntia ennen alkuvihellystä siellä alkoikin olemaan jo paljon otteluun saapuvia. Tässä kohtaa erkaninkin kavereistani ja kävelin sisään stadionille. Fasiliteetit uudella areenalla ovat kohdallaan, siistit sisätilat sekä useita eri tarjoilukioskeja, joten jonoja ei päässyt syntymään. Ruotsissa on myös se hienoa, että olutta sai viedä katsomoon asti. Suomessa tämä ei urheilutapahtumissa ole sallittua. 

Pelaajien lämmitellessä kentällä ei katsomoissa vielä täyttä ollut lukuunottamatta päätyjä, joissa sijaitsivat joukkueiden kannattajajoukot, Djurgårdenin Järnkaminerna ja AIK:n Black Army. He pitivät jo hyvin ääntä tässä vaiheessa ja se oli vasta tyyntä myrskyn edellä. Lähemmäs alkuvihellystä alkoivat myös muut katsomonosat täyttyä ja Tukholman derbyä seurasikin kanssani 27 136 katsojaa eli lähes täysi tupa. Kannattajaryhmien esitellessä katsomokoreografiansa eli tifonsa säestettynä soihduilla oli ottelu, Tvillingsderby, viimein valmis alkamaan.

Djurgårdenin pääty

Soihtuja

Tvillingsderby valmiina alkamaan, tifot lintuperspektiivistä

http://nyheter24.se/sport/fotboll/806444-tvillingderbyts-allra-basta-tifon-nagonsin

Otteluun suomalaisväriä toi AIK:n 20-vuotias Sauli Väisänen. Valitettavasti hän kuitenkin loukkasi nilkkansa ottelun alkuvaiheilla ja hänet jouduttiin vaihtamaan kentältä pois. Ensimmäinen puoliaika sujui AIK:n hallinnassa ja se johtikin ottelua puoliajalla 0-2. Toisella puoliajalla ottelu kuitenkin kääntyi sinipaitaisen kotijoukkueen hallinnaksi ja Djurgården tasoittikin pelin. Loppulukemat siis 2-2 ja Tukholman herruus jäi jakamatta.

Omat istumapaikkani olivat AIK:n kannattajien lähistöllä, joten tunnelma oli huikea koko ottelun ajan. Silmiin ja korviin pistävää oli kuitenkin se, miten tavallinen katsoja osallistui kannustuslauluihin ja eli kiihkeästi pelin mukana.  Tuntui, että jalkapalloseura oli ison yhteisöllisyyden merkki ja omaa seuraa haluttiin tukea näyttävästi. 

AIK:n kannattajakatsomo

Muiden kuin päätykatsomojen tyhjentyessä jäin vielä seuraamaan kannattajaryhmien toimintaa. Ruotsissa kun myös esiintyy huliganismia katsomoissa ja tälläkään kertaa ei selvitty kuivin nahoin https://www.youtube.com/watch?v=kcbZMBBIDNI . Onneksi tämä banderollin varastus episodi oli kuitenkin stadionin toisella puolen, eikä ollut vaaraa jäädä alle. Mielestäni jalkapallo-otteluiden katsominen Ruotsissa on kuitenkin turvallista, mikäli käyttää vain maalaisjärkeä eikä tunge nenäänsä paikkoihin mihin ei pidä tunkea.

Lopun hulinoiden jälkipyykkiä

Kaverini stadionin ulkopuolella tavattuani kertasimme tietysti täpinöissä ottelun tapahtumia ja ihastelimme tunnelmaa. Tukholmasta on alle 400 kilometriä Helsinkiin, mutta tunnelma on kuin etelä-euroopassa. Pelin taso ei ole tietenkään ihan ensiluokkaista, mutta mielestäni se on toisarvoinen seikka, mikäli yleisö ja yhteisö osallistuu tapahtumaan tällä volyymilla ja kentällä pelaavat joukkueet antavat kaikkensa. Väsyneinä, mutta yhtä hienoa kokemusta rikkaampana suuntasimme metrolla kohti Tukholman keskustan valoja tarkoituksena lähteä katsastamaan yöelämää, mutta illallisen (MAX Hamburgare) jälkeen energiat olivat vain loppu pitkän päivän päätteeksi ja päätimme mennä nukkumaan majapaikkaamme.

Aamupäivällä check out ja lentokenttäbussin kyytiin kohti Arlandaa. Norwegianin siivillä matka Helsinkiin kestää alle tunnin. Tukholman Derby oli tehnyt lähtemättömän vaikutuksen ja se on koettava taas joskus uudestaan!