Show me the way to Marmaris!

Ah, kevät! Lähes kaikki lumet ovat sulaneet maasta ja kohta koittaa lempivuodenaikani kesä. Toivon mukaan se on samanlainen kuin kahtena edellisenä vuonna, eli pitkä ja kuuma!

Kesän ja myös kesäloman lähestyessä minuun ainakin iskee hyvin vakava tauti, nimittäin matkakuume. Kohteen valitsemiseen ei tosin mene kauaa, sillä se on jo ennestään tuttu ja loistavaksi todettu Turkin Marmaris!

Ensimmäisen kerran kävin Marmariksessa vuonna 1994 ollessani vasta 4- vuotias, mutta jo silloin olin täysin myyty tälle ”Välimeren helmelle”. Seuraava reissu oli kesällä vuonna 1995 ja pitkän tauon jälkeen palasin Marmarikseen isäni kanssa kesäkuussa 2006.

En luonnollisesti muistanut aikaisempia matkojani ja kuinka rakastin tuota kaupunkia, joten aluksi olin hyvin ennakkoluuloinen koko maata ja sen kulttuuria kohtaan. Kuitenkin jo noin puolentoista viikon jälkeen Marmaris sulatti sydämeni uudestaan ja tiesin, että minun olisi päästävä sinne uudestaan.

Ja sille tielle olen jäänyt eikä minulla ole mikään kiire päästä siltä pois, ainakaan vielä!

Marmaris sijaitsee Lounais-Turkissa, Izmiristä noin 200 kilometriä etelään. Se on suomalaisille muihin tuttuihin kohteisiin Alanyaan, Antalyaan ja Bodrumiin verrattuna hieman pienempi, mutta ei kuitenkaan jää tarjonnassaan viimeisille sijoille kokonsa takia.

Marmaris tarjoaa lomailijoille samaan aikaan sekä kaupunki- että rantaloman ja myös sen yöelämä on vertaansa vailla. Marmariksesta löytyy myös mahtava valikoima erilaisia vesiurheilulajeja ja hyvät ostosmahdollisuudet sekä kaupoista että basaareilta.

Mutta miksi aina Marmaris? Olen reissannut Kreikan saaristossa, Egyptissä ja Brasiliassa ja kaikki nämä tarjoavat kulttuurielämyksiä, lämpimiä hiekkarantoja, herkullista ruokaa sekä vauhdikkaan yöelämän. Joten mikä Marmariksessa on niin erityistä, että sinne on täytynyt matkustaa viiden vuoden aikana jopa 12 kertaa?

Osaisinpa vastata kysymykseen perusteellisemmin, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan Marmariksessa on vain sitä jotain.

Toki olen saanut sieltä monia ystäviä matkusteltuani Marmarikseen niin monesti, mutta sekään ei täysin selitä kiintymystäni tähän kaupunkiin. Aina kun saavun Marmarikseen Taurus -vuorten lomassa mutkittelevalla tiellä, ainoa ajatus päässäni on tunne siitä, että olen tullut kotiin hyvin pitkän poissaolon jälkeen.

Moni varmaan pitää minua tässä vaiheessa jo täysin seinähulluna, kun matkustan aina yhteen ja samaan kohteeseen. Ja mainittakoon, että olen myös ollut 8/14 käynneistäni saman omistajan hotelleissa, jotka sijaitsevat samalla kadulla! Joten kyllä, olen melko varmasti hullu. Eikä se haittaa minua pätkääkään.

Tiedän, että moni on varmasti joskus matkoillaan löytänyt paikan, josta ei haluaisi lähteä pois, oli se sitten oma kesämökki Hauholla tai jokin kaukaisempi paikka. Useita ihmetyttää, miksi haluan juuri Turkkiin, mutta kuten aikaisemmin sanoin, tunnen aina olevani siellä kuin kotonani. Joten jos olet tällaisen paikan itsellesi löytänyt, ymmärtänet miksi Marmaris on minulle niin rakas.

Enkä kuitenkaan ole yksin tämän ”fanituksen” kanssa. Esimerkiksi isäni on ollut Marmariksen pauloissa jo vuodesta 1983, ja hän oli koko paikan ensimmäisten turistien joukossa.  Hänellä on takanaan yli 20 matkaa, ja lisää on varmasti tulossa. Myös äitini on tykästynyt paikkaan, ja itse asiassa vanhempani ovat jopa tavanneet ja menneet Marmariksessa kihloihin!

Joten joko tämä on perinnöllistä, tai sitten tuossa paikassa todella on jotain niin vastustamatonta, että se saa aikaan halun palata sinne kerta toisensa jälkeen. Ja seuraava matka onkin tiedossa heinäkuun lopulla, lentoliput ostimme eilen ja hotelli on ollut varattuna jo kuukauden.

So once again, I’m going home!

---