Ajattele,
kesä, olet autossa matkalla suomen pohjoisimpaan paikkaan, matkaa edessä vielä
300 kilometriä. Puhelimestasi
on loppunut akku, rahaa sinulla on enintään pariin makkarapakettiin, Bensa
riittää 500 kilometriin. Vapaus ja
tyhjyys edessä. Ystäväsi ja sinä olette molemmat olleet hiljaa viimeisen tunnin
koska luonto hiljensi teidät suuruudellaan.
Viime kesän
alussa lähdin ystäväni kanssa roadtripille ympäri suomen, aloitimme Vantaalta
josta ajoimme kehä III länteen ja edelleen
hämeentielle.
ensimmäinen pysähdys oli minulle rakkaassa kaupungissa Tampereella, yövyimme
ystäväni luona ja kävimme katsomassa Tampereen upeaa yö-elämää
seuraavana
aamuna siirryimme kohti länttä ja poria, porissa vietimme päivän kierrellen
kirpputoreja ja näimme muutamaa ystäväämme. illaksi/yöksi ajoimme Yyteriin noin
16 km porista etelään.
teltta
rannalle ja pieni leirituli siihen yön pimeyteen. Alku kesähän oli kylmempi
kuin yleensä (5-10*C) ja Yyterissä oli erittäin sekainen keli pimeät pilvet
saartoivat meitä vaikka kirkas tähtitaivas oli yllämme. Aaltojen rauhassa
piirsimme hiekkaan nimemme ja toivoimme suotuisia kelejä.
Maaginen
hetki niin sanotusti.
Seuraava
aamu nousi ja ajoimme pohjoiseen kohti toista rantaa Kalajokea, se paikka oli
niin kuollut, ketään ei kelien takia ollut missään ja ranta oli tuulinen.
meillä oli pieni riita ystäväni kanssa ja olimme tämän päivän omillamme siellä
täällä. Yksin olo tyhjällä rannalla, kuin olisi maailmanlaidalla katsomassa sen
loppua. Ihmiset lähtevät ihan liian kauas etsimään itseään. Seuraava
pysähdys Oulu! Yövyimme jälleen ystävien tykönä, on hyvä tuntea ihmisiä ympäri
suomen, kävimme Oulussa syömässä kuuluisia roskaruokia, Oulu on kuulemma Suomen
pikaruokakaupunki, en voi väittää vastaan koska syömäni rullakebab oli oikeasti
noin 70 cm pitkä ja halkaisijaltaan 12 cm.
Oulu jäi
taakse ja matkasimme Ii:n ja Kemin ohi Aavasaksalle joka oli ehkä upein paikka
missä olen ikinä yöpynyt.
Tässä
vaiheessa akkua ei ollut enää kuin 20 % jäljellä, monelle voisi olla paniikki
luonnon keskellä olemisesta ja yhteiskunnan puuttumisesta, itse olin
rauhallinen kuin karhu talviunilla. Hiljaisuus ja pieni tuulenvire saa
ihmisessä kääntymään aivan uudenlaisen sivun, sikäli jos siitä osaa nauttia.
Aavasaksa pohjana ajoimme siitä Rovaniemelle luonnon mukaisissa tunnelmissa
"ihan shamaani olo", pysähdyimme Rovaniemellä kahville mutta
jatkoimme samana päivänä suoraan Ivaloon, yövyimme vuokramökissä joka
henkilöltä maksoi noin 35 €. Kesällä pohjoinen on oikeasti ihan halpa paikka,
kunhan tietää mistä etsiä. Ainiin, ja
se piti mainita: ikuinen auringonpaiste! siinä meinasi hulluksi tulla kun kello
4 yöllä aurinko istuu tiukasti taivaalla kuin kello olisi 2 päivällä
Kohti
pohjoista ja sen yli! tässä kohtaa intro tulee mukaan,
luonto
hiljentää kaksi matkustajaa täysin. Jatkoimme
suomen pohjoisimpaan paikkaan Nuorgamiin.
Täällä on
rauha ja autuaisuus. Akku loppu, samoin rahat, bensaa puoli tankkia jäljellä...
-Keskellä ei
mitään-
Luulisin
että teistä suurin osa katsoisi tilanteemme toivottomaksi, pelottavaksi,
tyhmäksi,
silti meistä
tuntui että tänne voisi jäädä iäksi, paluu tuntui oksettavalta idealta