Pohjoisen rauha - matka keskelle "ei mitään"

Ajattele, kesä, olet autossa matkalla suomen pohjoisimpaan paikkaan, matkaa edessä vielä 300 kilometriä. Puhelimestasi on loppunut akku, rahaa sinulla on enintään pariin makkarapakettiin, Bensa riittää 500 kilometriin. Vapaus ja tyhjyys edessä. Ystäväsi ja sinä olette molemmat olleet hiljaa viimeisen tunnin koska luonto hiljensi teidät suuruudellaan.

Viime kesän alussa lähdin ystäväni kanssa roadtripille ympäri suomen, aloitimme Vantaalta josta ajoimme kehä III länteen ja edelleen

hämeentielle. ensimmäinen pysähdys oli minulle rakkaassa kaupungissa Tampereella, yövyimme ystäväni luona ja kävimme katsomassa Tampereen upeaa yö-elämää

seuraavana aamuna siirryimme kohti länttä ja poria, porissa vietimme päivän kierrellen kirpputoreja ja näimme muutamaa ystäväämme. illaksi/yöksi ajoimme Yyteriin noin 16 km porista etelään.

teltta rannalle ja pieni leirituli siihen yön pimeyteen. Alku kesähän oli kylmempi kuin yleensä (5-10*C) ja Yyterissä oli erittäin sekainen keli pimeät pilvet saartoivat meitä vaikka kirkas tähtitaivas oli yllämme. Aaltojen rauhassa piirsimme hiekkaan nimemme ja toivoimme suotuisia kelejä.

Maaginen hetki niin sanotusti.

Seuraava aamu nousi ja ajoimme pohjoiseen kohti toista rantaa Kalajokea, se paikka oli niin kuollut, ketään ei kelien takia ollut missään ja ranta oli tuulinen. meillä oli pieni riita ystäväni kanssa ja olimme tämän päivän omillamme siellä täällä. Yksin olo tyhjällä rannalla, kuin olisi maailmanlaidalla katsomassa sen loppua. Ihmiset lähtevät ihan liian kauas etsimään itseään. Seuraava pysähdys Oulu! Yövyimme jälleen ystävien tykönä, on hyvä tuntea ihmisiä ympäri suomen, kävimme Oulussa syömässä kuuluisia roskaruokia, Oulu on kuulemma Suomen pikaruokakaupunki, en voi väittää vastaan koska syömäni rullakebab oli oikeasti noin 70 cm pitkä ja halkaisijaltaan 12 cm.

Oulu jäi taakse ja matkasimme Ii:n ja Kemin ohi Aavasaksalle joka oli ehkä upein paikka missä olen ikinä yöpynyt. 

Tässä vaiheessa akkua ei ollut enää kuin 20 % jäljellä, monelle voisi olla paniikki luonnon keskellä olemisesta ja yhteiskunnan puuttumisesta, itse olin rauhallinen kuin karhu talviunilla. Hiljaisuus ja pieni tuulenvire saa ihmisessä kääntymään aivan uudenlaisen sivun, sikäli jos siitä osaa nauttia. Aavasaksa pohjana ajoimme siitä Rovaniemelle luonnon mukaisissa tunnelmissa "ihan shamaani olo", pysähdyimme Rovaniemellä kahville mutta jatkoimme samana päivänä suoraan Ivaloon, yövyimme vuokramökissä joka henkilöltä maksoi noin 35 €. Kesällä pohjoinen on oikeasti ihan halpa paikka, kunhan tietää mistä etsiä. Ainiin, ja se piti mainita: ikuinen auringonpaiste! siinä meinasi hulluksi tulla kun kello 4 yöllä aurinko istuu tiukasti taivaalla kuin kello olisi 2 päivällä

Kohti pohjoista ja sen yli! tässä kohtaa intro tulee mukaan,

luonto hiljentää kaksi matkustajaa täysin. Jatkoimme suomen pohjoisimpaan paikkaan Nuorgamiin.

Täällä on rauha ja autuaisuus. Akku loppu, samoin rahat, bensaa puoli tankkia jäljellä...

-Keskellä ei mitään-

Luulisin että teistä suurin osa katsoisi tilanteemme toivottomaksi, pelottavaksi, tyhmäksi,

silti meistä tuntui että tänne voisi jäädä iäksi, paluu tuntui oksettavalta idealta