Noin 10 syytä matkustaa yksin

Oletko koskaan joutunut tilanteeseen, jossa epätoivoisesti yrität löytää itsellesi matkaseuraa? Olet käynyt kaikki kaverit läpi tuloksetta ja harkitset jo mummolta kysymistä. Sinulla on rahat koossa ja lomaakin olisi, mutta kavereilla ei ole rahaa, poikaystävä ei selviä viikkoa yksin, töistä ei saa lomaa, lapsia ei voi jättää viikoksi isän kanssa, ei ehdi laihduttaa bikinikuntoon, pitää olla joulu kotona ja niin edelleen.

Onko aina pakko olla jonkun kanssa kuin paita ja peppu? Seuraavan kerran kun joudut tähän tilanteeseen, tee rohkea päätös ja lähde reissuun yksin, kukapa voisi olla parempaa seuraa kuin sinä itse! Tässä noin 10 syytä miksi kannattaa matkustaa yksin:

Ranska, Monaco

1. Matkakohteen valinta

Paras kaverisi haluaisi taas Agia Napaan juhlimaan, kun sinä haluaisit historialliseen Roomaan.

Kun lähdet matkaan yksin, saat itse tehdä päätöksen; jos haluat Roomaan tai vaikkapa Minskiin, sinä lähdet Roomaan tai Minskiin.

2. Matkan ajankohta

Puhdas fakta on, että eri paikkakuntien koulujen loma-ajat saattavat osua eri viikoille tai kaveri ei saakaan töistä lomaa silloin kuin sinulla on lomaa.

Yksin matkustaessasi voit lähteä jouluksi reissuun, kun muut haluavat jäädä paistelemaan kinkkua piparin tuoksu tukassa.

3. Ei riitoja

Tiedäthän ne keski-ikäiset pariskunnat, jotka jo lähtöselvitysjonossa riitelevät siitä, haiseeko mies viinalle vai ei, vaikka totuus on, että he molemmat haisevat tai ehkä olet itse matkalla ajautunut riitoihin kaverin kanssa mitä kummallisimmista syistä.

Kun matkustat yksin, sinun ei tarvitse koko loman aikana riidellä, mököttää, tuntea huonoa omatuntoa tai pyydellä kyyneleet poskilla anteeksi.

Sannan varpaat Korfulla 2012

4. Vapaus tehdä mitä haluaa

Oletko joskus lomalla ihmetellyt kun äiti herättää kuudelta aamulla museokierrokselle? Tai kohtaan 3 viitaten kinastellut kaverin kanssa siitä, mennäänkö rannalle vai jäädäänkö altaalle?

Näin ei käy kun reissaat yksin. Saat herätä milloin haluat, mennä minne haluat, valita ravintolan jossa syöt ja niin edelleen. Saat tehdä lomallasi ihan mitä ikinä haluat, kunhan lait sen sallii. Oma napa paras napa; voit kerrankin ajatella vain itseäsi ja vielä hyvällä omatunnolla.

5. Tapaat uusia ihmisiä

Mikä olisikaan mukavampaa, kuin tavata ihmisiä ympäri maailmaa ja saada uusia ystäviä. On helpompi tutustua ihmisiin ja olet itsekin helpommin lähestyttävä kun kyljessäsi ei koko ajan roiku joku. Vaarana tietysti on, että jos nyhjötät allasalueen nurkassa kädet puuskassa naama rutussa, niin kukaan ei ehkä halua lähestyä sinua.

Kokemuksesta voin sanoa, että yksin matkustaessa saatat tavata ihmisiä joista tulee sinulle elinikäisiä ystäviä. Tai saatat ehkä tavata toisen lonely riderin, sielunkumppanisi…

6. Huomion kerääminen

Kun köllöttelet yksin rannalla tai astut yksin ravintolaan, kohtaat kysymykset: ”Juu aar aloun?” ”Wai aar juu aloun?” Vastaukseksi riittää sievä hymy ja saat kaksi sunbediä yhden hinnalla tai parhaan pöydän ravintolassa sekä lisäksi rantatyöntekijän tai tarjoilijan, joka pitää huolen pärjäämisestäsi ja viihtymisestäsi.

Saattaapa käydä niinkin, että komea ruotsalaismies saattaa sinut bussiasemalle, kantaa laukkusi ja kaiken kukkuraksi vielä pyytää sinut upeisiin juhliin hulppealle jahdille. Näin siis jos satut olemaan nainen.

Joonianmeren rannalla

7. Ei tarvitse hävetä ketään

Tiedät varmasti sen tunteen, kun matkakumppani (lue: isä tai äiti) tanssii Zorbasta, dippaa kevätrullia sormienpesuveteen ja ihmettelee kastikkeen laimeutta, kysyy keskustelussa viidennen kerran putkeen ”Fain, hau aar juu?” tai haistelee öljykarahvin korkkia ja kysyy mihin sitä käytetään.

Yksin matkustaessa sinun ei tarvitse hävetä kuin omaa käyttäytymistäsi.

8. Itsenäistyminen

Elämässä tulee tilanteita, jolloin joudut olemaan yksin. Et aina voi tehdä kaikkea parhaan kaverin tai äidin kanssa. Kun lähdet yksin reissuun, olet vastuussa omista tekemisistäsi, teet kaikki päätökset itse ja voit kokeilla omia rajojasi. Tällaisella reissulla teet kaksi mielenkiintoista matkaa yhden hinnalla, toisen vieraaseen maahan ja toisen itseen.

9. Se mikä ei tapa, vahvistaa

Et kuole yksin olemiseen, koska olla yksin ei ole sama, kuin olla yksinäinen.

Sanna Korfulla 2012

Rakas Viro

Aion kertoa suomalaisten ykkös matkailumaasta: Virosta.

Itse olen menettänyt täysin sydämeni kyseiselle maalle, vaikka en olekaan vielä läheskään tarpeeksi päässyt tutustumaan kyseisen maan eri kolkkiin. Tallinna ja Pärnu ovat tähän mennessä olleet kaupungit, joissa on tullut matkailtua monen monituiset kerrat, siltikään en saa niistä koskaan tarpeekseni!

Tallinnan vanhan kaupungin kujilla...

Viron ja lähinnä Tallinnan matkailusta, tulee varmasti yleisimmin mieleen kylpylät, mahdollisimman kova humalatila, sikailu ja viinan haku reissut. Allekirjoittanutkin on tietysti tätä perinteistäkin kaavaa noudattanut, mutta mielestäni risteilyillä muutama hassu tunti maissa ei riitä alkuunkaan, tuntuu että aina loppuu aika kesken! Siispä välillä on ihanaa viettää viikonlopun mittainen miniloma tuossa kiehtovassa maassa.  Ja sopii muuten lomakohteena opiskelijankin kukkarolle mainiosti!

Tallinnan rinnalla Pärnu on suosituimpia turistikohteita Virossa. Tuo kesäkaupungiksikin kutsuttu pikkukaupunki on tunnettu hieno hiekkaisista rannoistaan ja kylpylöistään. Pärnu sijaitsee siis eteläisessä Virossa, itämeren rannalla. 

Tarjoilijapoika Olde Hansassa

Moni mieltää, että heinäkuu on parasta aikaa matkustaa Pärnuun, silloin kaupungissa on enemmän elämää ja menoa. Viime kesänä olimme Pärnussa juhannuksen aikoihin ja meidän onneksemme ilmat olivat tällä kertaa jo erittäin suotuisat. Ilmeisesti alkukesäisen ajankohtamme vuoksi kaupunki ikään kuin vietti vielä hiljaiseloa ja turistikausi oli vasta alkamassa.

Siltikään millään Pärnun reissuilla ajankohdasta riippumatta ei ole todellakaan häiriöksi asti törmännyt muihin suomalaisiin. Ilmeisesti moni viettää päivänsä hiekkarannoilla ja majoittuu ranta-alueen kylpylöissä ja hotelleissa.

Pärnun reissuilla oma auto laajentaa piirejä. Vakioksemme on muodostunut maaseutuajelu vähintään kerran loman aikana, johon yleensä liitämme käynnin melkeinpä private uimarannalle (jonka sijaintia en tietenkään voi paljastaa, hihhih ;)) unohtamatta shoppailu- ja ruokailuhetkeä kauppakeskuksessa, joka sijaitsee pienen ajomatkan päässä Pärnun keskustasta.

"Salainen uimaranta " ;)

Ortodoksinen kirkko Pärnussa

Useiden Pärnun ja Tallinnan reissujeni aikani olen majoittunut vain kerran hotellissa. Netti on pullollaan sivustoja, joiden kautta voi vuokrata asunnon matkansa ajaksi tai tietysti välillä voi törmätä todella edullisiin risteily + hotelli paketteihin. Yleensä vuokraammekin valmiiksi kalustetun/varustellun asunnon. Itse pidän enemmän tästä majoitus muodosta: sen lisäksi että se on edullisempaa, on ihanaa kun on enemmän omaa tilaa ja voi asettua ”kodiksi”.

Lempiravintolani Tallinnassa

Tässä jo odottelenkin seuraavaa matkaani Tallinnaan, jolloin vietämme synttäreitäni tuolla niin kotoisaksi muodostuneessa kaupungissa! 

Matkailemaan... lasten kanssa

Olen ollut jo kaksi kertaa ulkomaanmatkalla pienten lasten kanssa. Ensimmäisen kerran matkustimme kun esikoinen oli puolitoistavuotias ja pikkusisko oli kuusi kuukautta. Toinen kerta oli vuosi myöhemmin.

Lomamme oli kaksi viikkoa Turkin Marmariksessa. Matkustajia oli minä, mieheni ja kaksi lasta.

Päivä oli tavallinen tiistai. Päivä jona mieheni meni sukellusretkelle. - Olin siis yksin lasten kanssa.

Kun yöpuku on aamulla vaihdettu uimapukuun, aloitamme syömään aamupalaa. Tarjolla on minun tekemääni kaurapuuroa ja maitoa. Erehdyn nousemaan pöydästä ja käymään vessassa. Palattuani takaisin aamupala on kirjaimellisesti vedetty naamaan, pöydälle ja muualle minne lusikan ja käden heittovoima jaksaa kantaa.

Siistiytymisen jälkeen alkaakin aurinkorasvaus, mikä ei ole ollenkaan helppoa yksi- ja kaksivuotiaille. Lapsille on ostettu kunnon aurinkorasvaa yli-isoilla suojakertoimella. Apteekin rasva onkin tahmeaa ja hankalasti levittyvää, ja iho jää tahmeaksi ja nihkeäksi. Kun lapset on rasvattu, he menevät pyörimään minun sänkyyni.  

Pakattuani rantakassin valmiiksi, huomaan esikoisen auttavan minua. Aina kun laitan tavaran kassiin on jokin muu tavara poistunut laukusta. Huomaan tehtävän miltei mahdottomaksi. Saan esikoista hämättyä Muumi-dvd:llä, joka osoittautuukin pelastukseksi.

Nyt kun rantakassi on valmis ajattelen olevani valmis lähtemään ihanalle rannalle viettämään kaunista aurinkoista ja leppoisaa päivää. Tarkistan vielä kaiken pyyhkeet, rasvat, kellukkeet, avaimet, rahat, tuttipullo ja oma taskupokkarini. Jee, valmista on! Sandaalit jalkaan ja aurinkolasit naamalle. Melkein lähtiessäni ulos ohitan hotelli huoneen ovessa olevan ison peilin. Ja mitäpä siellä näkyy? Olen itse vielä pyjamashortseissa!!

 

Rannalle päästyämme olen jo helpottunut. Edessäni on kirkas sininen meri, ja vesi on niin kirkasta että siitä näkee pohjaan. Hiekka on ihanan tuntuista jaloissani, polttavaa kylläkin. Kuopukseni ei tästä tykkää yhtään. Hän ei halua pitää kenkiä tai sukkia jaloissa, vain paljain jaloin. Joten hän istuu vain märällä hiekalla vesirajassa.

Esikoiseni ei tykkää kun hiekka tarttuu märkiin käsiin, joten hän on koko ajan pesemässä niitä. Olen huvittunut tästä kaikesta. Joka kerta kun kastaa jalat mereen ja juoksee meidän aurinkopaikoille, niin jalat olivat jo taas hiekassa. Sitä rataa esikoiseni juoksi monen monta kertaa.

Hotelissa huomasin että toisen lapsen aurinkolasit olivat kadonneet rannalla ollessamme. Ja oma taskupokkarini oli kastunut märkien pyyhkeiden vuoksi. Aina ei voi vaan onnistua.

Myöhemmin illalla teimme riemulöydön mieheni kanssa. Löysimme ravintolan jossa oli lasten iso HopLop- tyylinen peuhupaikka. Ravintola oli aivan huippu. Me saimme syödä omat annoksemme rauhassa, ja riehumisen jälkeen lapsetkin olivat nälkäisiä ja janoisia. Kahden viikon loman aikana kävimme samassa ravintolassa yhdeksän kertaa.

Illalla lapset sammuvat kuin kynttilät kun on nukkumaan menoaika. Kotona nukkumaanmeno on työlästä. Matkalla on niin paljon kaikkea nähtävää, kuultavaa, koettavaa ja kosketeltavaa että pieni matkaaja väsyy illaksi.

Ennen lomaa jännitän aina tiettyjä asioita: lasten ruokailua kohteessa, säätä, lentokoneessa olemista, onko tarpeeksi kaikkea tarpeellista pakattuna jne. Siis stressaan selvästi asioita joihin en pysty vaikuttamaan.

Nyt kahden ulkomaan matkan ja muutaman kotimaan matkan jälkeen koen olevani jo "ammattilainen" lasten kanssa matkustamisessa. On oikein mukavaa kun ystävät ja tutut kysyvät vihjeitä ja neuvoja.

Meidän perheen matkustaminen ei ole koskaan täydellistä. Meistä lähtee aina ääntä, ja jokin on melkein aina hukassa tai sitten joku ongelma hiipimässä.

Silti jokainen loma on ollut ikimuistoinen enkä vaihtaisi niitä mihinkään. Päivässä sattuu ja tapahtuu. Kaikkeen ei voi varautua. Ja varsinkin lomalla on kiva mennä vaan virran mukana.

Matkakohteena Turkin Marmaris sopi hyvin pienille lapsille. Jalkakäytävillä pääsi hyvin lastenrattailla, ravintoloissa löytyi useampi syöttötuoli, illat ei olleet meluisia, kaupunki on siisti ja rannat lapsiystävällisiä. Kaupoista löytyy paljon ostettavaa. Ja turkkilaiset rakastavat lapsia. 

 P.S Yksi loman jatkuva ongelma oli hatut. Ne eivät siis millään pysyneet lasteni päässä. Molemmat ottivat hattuja vuorotellen pois. Tähän itse kaipaisin vinkkiä ensi vuodelle.

Tolkien turismi Uudessa-Seelannissa

Tolkien turismiksi kutsutaan vuosituhannen vaihteessa syntynyttä ilmiötä, jolla tarkoitetaan lähinnä Uudessa-Seelannissa alkanutta matkailuvillitystä. Villitys alkoi, kun uusiseelantilainen elokuvaohjaaja Peter Jackson päätti kuvata Sormusten Herra–elokuvatrilogiansa Uuden-Seelannin uniikeissa maisemissa. 

Elokuvasarjan saama suosio oli jotain ennennäkemätöntä ja siitä tuli yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä elokuvakokonaisuuksista, joka toi Uudelle-Seelannille aivan uudenlaisen aseman maailmankartalla.  Näin ollen Tolkien turismi on ehkä yksi selkeimmistä elokuvaturismin näytteistä ja se on myös hyvä esimerkki yleisesti matkailun trendeistä.

Turistimäärä on raporttien mukaan noussut 1,7 miljoonasta turistista 2,4 miljoonaan turistiin vuosien 2000 ja 2006 välillä Uudessa-Seelannissa. Prosentuaalinen nousumäärä on siis peräti 40 asteikkoa. Puhumme siis melko hurjista lukumääristä, kun ottaa huomion tämän lyhyen aikavälin. Turismin arvioidaan tuovan peräti viidesosan valtion tuloista, joten matkailusta saatujen hyötyjen voidaan sanoa olevan peräti mittaamattoman arvokkaita.

Kaikkea kunniaa ei voida antaa itse elokuvasarjalle. Huomionarvoista on myös Uuden-Seelannin tarttuminen tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Markkinoinnissa ei ole ujosteltu. Uusi-Seelanti on ottanut rohkeasti Sormusten Herran ja sen taruston osaksi omaa identiteettiään ja käyttänyt sitä hyödykseen. Monet matkailuyritykset ovat saaneet alkunsa villityksen alettua. 

Näin ollen Uusi-Seelanti on esimerkiksi alkanut markkinoimaan itseään eteenpäin Keskimaana ja ylläpitää vanhoja elokuvalavasteita turistien nähtäväksi. Lisäksi itse valtio on alkanut tukemaan ja edistämään matkailua. Toisin sanoen Uuden-Seelannin matkailubisnes on lähtenyt suureen kiitonousuun. Ohessa on muutamia hyviä esimerkkejä siitä, mitä kaikkea ilmiö on pannut alulle ja kuinka Uusi-Seelanti hyödyntää elokuvista saamaansa julkisuutta.

Uuden-Seelannin turistimäärä on lisääntynyt varsin tasaisesti viime vuodet eikä ainakaan vähentynyt pieniä heittoja lukuun ottamatta. Näyttäisi siis siltä, että matkailijamäärät ovat nousseet jäädäkseen.  Merkittävintä kuitenkin on, että tällä hetkellä on tekeillä toinen erä Sormusten Herra-elokuvia (The Hobbit) Uudessa-Seelannissa. Elokuvia näyttäisi olevan tulossa 3 kappaletta kolmen vuoden aikana. 

Tällä hetkellä Uudessa-Seelannissa odotetaankin kuumeisesti, että toistuuko vuosituhannen alun takainen ilmiö. Tämän tarkoittaisi jälleen kerran jättimäistä turistivirtaa. Elokuvia on odotettu maailmalla ja erityisesti Uudessa-Seelannissa kuin kuuta nousevaa. Valtio ja yksityiset tahot ovatkin osallistuneet projektiin miljoonaluokan budjeteilla.

Tässä lopuksi vielä linkkeinä muutamia konkreettisia ja (mielestäni) mielenkiintoisia esimerkkejä aiheeseen liittyen.

Matkailumainos: http://www.youtube.com/watch?v=U5rc-5FinU4&feature=player_embedded

Matkailuyhtiö: http://longexpectedjourney.com/

Matkailutilastot: http://www.stats.govt.nz/browse_for_stats/industry_sectors/tourism.aspx

Kuvia: http://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150923744551714.406464.34329506713&type=3

Haaveena muutto lämpimään

Olin haaveillut jo vuosia ulkomaille muutosta, maalla ei ole niin väliä kunhan vain on lämmin! Mitä lähempänä päiväntasaajaa, sen parempi! Päätin siis aloittaa kahden vuoden matkailuvirkailijan opinnot syksyllä 2011 ja heitin tekniikan alan koulutukseni ja työkokemukseni kahdeksalta vuodelta niin sanotusti romukoppaan. Tarkoitus on siis valmistua keväällä 2013. Aiemminkin olen ollut ahkera ulkomailla kävijä, muun muassa Thaimaa on ehdoton suosikkini. Perusteluja tuskin se kaipaa, ainakaan niille jotka siellä ovat käyneet. Ruoka on ihanaa, ihmiset ystävällisiä ja lämpöä riittää.. Nyttemmin ei paljoa matkoille pääse opiskelijan laihalla lompakolla, mutta onpa opiskelun kautta päässyt muun muassa opintomatkalle Saksaan Berliiniin sekä osallistumaan muun muassa matkamessuille sekä MM –jääkiekkokisoihin vapaaehtoistyöntekijän roolissa, mikä on sekin ollut mukavaa. 

Koulutukseen kuuluu myös viiden kuukauden työharjoittelu, joka on mahdollista suorittaa Euroopan sisällä. Koululla on yhteistyökumppaneita muun muassa Espanjassa, mutta itse voi hakea oikeaa työpaikkaa tai vaan harjoittelupaikkaa mistäpäin Eurooppaa vaan. Kielitaitoa vahvistaakseni olin kesälomalla Málagassa kuukauden verran espanjan kielen intensiivikurssilla, jossa oppi mielestäni paremmin kuin Suomessa koulunpenkillä, mikä tietenkin johtunee ympäristöstä. Ihastuin pieneen eteläisen Espanjan Málagan kaupunkiin ja sieltä olisikin ihana löytää työpaikka vaikkapa jostain hotellista. 

Nyt vain loppurutistus täällä koulunpenkillä pohjoisella pallonpuoliskolla, ja peukut ja varpaat pystyyn että saisi työ –tai harjoittelupaikan tammikuussa ulkomailta! J    

Unelmaloma kaikilla herkuilla

Kuka ei haluaisi viettää viikon, tai jopa kahden viikon lomaansa lämpimässä ilmastossa ja valmiilla ruoka pöydällä? Elämäni ensimmäinen etelänloma tapahtui Kyproksen saarella. Rakastuin paikkaan heti! Lämmin tuulahdus lentokoneesta ulos tultaessa ja erilaiset ihmiset olivat ensi huomioitani maahan tultaessa.

 

Kypros on saari Välimeren rannalla. Sen lähimpiä maita ovat Turkki ja Kreikka. Turkki omistaa sekä asuttaa tällä hetkellä Kyproksen pohjoisinta osaa. Kreikkalaiset taas asuttavat Kyproksen eteläosaa. Ilmasto Kyproksella on tietenkin Välimeren mukainen; aurinko paistaa läpi vuoden, kesät ovat kuumia ja kuivia, mutta talvella hieman kylmempi. Lämpötilat eivät kuitenkaan edes talvella laske alle 20:n asteen.

 Hotellimme oli huoneisto hotelli, oikein hieno sellainen. Oli uima-altaat, allasbaarit, ravintola baari, biljardia, pingistä, lentopallo kentät, kuntosali ja kaiken tämän lisäksi sijainti oli meren rannalla! Meillähän oli tietysti all-inclusive paketti, jolloin saimme ihanan aamupalan hotellilla, maukkaan lounaan, jossa syötävää ja vaihtoehtoja oli aivan yltä päältä liikaa.

Päivällinen kuului myös pakettiin. Se syötiin joka päivä noin kello 18-19 illan esityksiä samalla katsellessa. Jokaisen ruokailun välillä oli lisäksi ”snacks” ruokailu, joka tarkoitti sitä, että terassille jätettiin pöydälle ruokia lämpimään, joita sai vain käydä hakemassa. Tunnetusti all-inclusive pakettiin kuuluu myös tiettyjä juomia ja ilmainen jäätelö allas baarista. Näitä tilaisuuksia emme tietenkään jättäneet käyttämättä.

Yksi reissun suurimmista ja mieleenpainuvimmista tapahtumista oli varmasti katamaraani risteily. Bussimatka ensin rannalle, pieniä kapeita teitä. Hieno valkoinen laiva odotti meitä satamassa oikein ystävällisellä vastaanotolla. Katamaraani laiva oli hieno valkoinen, syötävää oli tarjolla ja myös muutama ohjelma numero. Myös ruokaa oli tarjolla. Retken aikana oppaat kävivät jokaiselle kertomassa tietoja Kyproksesta. Pysähdyimme tiettyihin satama paikkoihin, joista heillä oli kerrottavaa. Niin sanotusti turvallisissa paikoissa pääsi pulahtamaan myös meressä. Muistan vieläkin sen hienon tunteen uidessani siinä läpinäkyvässä meressä. 

Risteilyn lisäksi emme oikeastaan muilla retkillä käyneet. Keskustassa kävelimme ja myös pyörät vuokrasimme pidempää reissua varten, myös suuressa vesipuistossa nimeltä Water World oli pakko käydä.

Hotellissa  oli aivan tarpeeksi tekemistä päivisin sekä iltaisin. Liikuntaohjaajat vetivät Beach volley tunteja sekä vesipalloa (lentopalloa vedessä). Myös jalkapallo oli yksi liikunta-aktiviteeteista. Iltaisin valmistauduttiin hienolle illalliselle esityksiä katsomaan. Siellä jaksoikin istua monta tuntia, yömyöhään asti. Jos näiltä kaikilta aktiviteeteilta ehti, oli myös rannalla ja altaalla makoilu ihanaa vaihtelua ja rentoutumista sille kaikelle touhuamiselle ja juoksentelulle pikkuveljen perässä.

Oman matkani ja kokemusteni perusteella Kypros on paikka kaikille. Jokaiselle löytyy jotakin. Sen jälkeen, kun lomastaan osaa tehdä oman näköisen ja löytää kaikki ne aktiviteetit ja mahdollisuudet, mitä kohde tarjoaa on kyse enää rahasta. Joissain maissa samat asiat tarjotaan halvemmalla, joissain kalliimmalla. Jos niitä ei itse osaa erotella ja etsiä, meillä on aina olemassa matkailualan ammattilaiset, jotka ovat koulutettu auttamaan tietämättömiä ja myös tietoisia matkailijoita. Nyt siis kohti Kyprosta lapset, nuoret, keski-ikäiset sekä vanhukset!

                          

  

Lí hó Taiwan!

Olimme lomailemassa Macaossa kun ostimme liput Taiwaniin. Mukana olivat siis minun lisäkseni siskoni, veljeni, isäni ja yksi suomalainen ystävämme. Yksi serkuistani lupautui oppaaksemme, koska on ollut siellä opiskelemassa ja tunsi paikan kuin omat taskunsa.



Ensimmäinen kuvani Taiwanista oli se, että kaikkialla oli todella puhdasta. Rakennukset ja kadut saattoivat olla jokseenkin vanhoja ja kuluneita, mutta siistejä kuitenkin. Serkkuni mukaan taiwanilaiset ovat erittäin tiukkoja jätteiden suhteen ja vastuuntuntoisia: he kantavat roskansa jopa kotiin saakka jos ei matkan varrella löydy roskakoria. Lähestyessämme ydinkeskustaa rakennuksien arkkitehtuuri vaihtui yhä hienompaan ja modernimpaan.


Yömarkkinat

Taiwanissa kannattaa ehdottomasti käydä yömarkkinoilla. Ne ovat Taiwanin mielenkiintoisimpia tapahtumia ja jokaisessa kaupungin osassa on omanlaiset markkinansa. Niin mekin suuntasimme jo heti ensimmäisenä iltana lähimmille markkinoille. Kadut olivat täynnä putiikkeja ja kojuja ja ihmisiä oli kuin Stockmannin Hulluilla päivillä. Myynnissä oli Taiwanilaisia snäksejä,  vaatteita, asusteita, hyvinvointituotteita ja kaikkea sekalaista krääsää sekä pelejä. Peleillä en tarkoita tavallisia lautapelejä vaan esim.  katkarapujen ongintaa (tietenkin elävillä katkaravuilla), pelikoneita, palkintoammuntaa yms. Taiwan ei ole hintatasoltaan erityisen alhainen, mutta yömarkkinoilla on yleensä paljon edullisempaa. Katso alla oleva video, niin näet hieman yömarkkinan tunnelmaan. Video on hylätystä maanalaisesta parkkihallista, johon ihmiset olivat rakennuttaneen pikaruokapaikan.




Yksi Taiwanilaisista erikoisuuksista, Haiseva tofu. Haisee ihan ruuan
sulanneelle toiselle olomuodolle, mutta rakastettu taiwanilaisten
keskuudessaja ja ei, en juksaa. Ihan oikeasti.



Pilvenpiirtäjä 101

Ehdimme olla Taiwanissa vain kolme päivää, joten monet nähtävyydet jäivät katsomatta. Lähin kohde hotellistamme oli Chiang Kai-shek Memorial Hall (kuva otsikon alla). Sieltä muutaman pysäkin päässä metrolla, sijaitsi Taiwanin korkein rakennus, Pilvenpiirtäjä 101. Pilvenpiirtäjän sisällä ylimmät kerrokset ovat tarkoitettu toimistotiloille ja keskimmäiset kerrokset ovat kauppojen täydentämiä. Useimmat niistä ovat merkki tuotteita ympäri maailman. Heti maanpinnan alapuolella on yksi kerros, joka on kokonaan ravintoloiden käytössä. Siellä on monenlaisia ravintoloita, voisi sanoa, että kaikille löytyy jotakin. Erityisesti suosittelen sushiravintolaa, jossa kävimme. Se oli erittäin suosittu ja jouduimme odottamaan tovin, ennen kuin mahduimme istumaan. Ravintolassa oli pyörivät hihnat, jota kokit täyttivät taukoamatta. Halutessasi jotakin tiettyä sushilajia voi pyytää kokilta sellaista ja hän tekee sen sinulle samantien.







Sushi-ravintola

Lyhyestä aikataulusta huolimatta onnistuimme järjestämään aikaa kuumille lähteille. Kuumat lähteet ovat yksi Taiwanin tärkeimmistä attraktioista. Kaikki kylpylät olivat vuorien juurella tai vuorien yllä; mitä ylemmäksi mentiin, sitä kalliimmaksi hinnat nousevat. Valitsimme kylpylän, jossa oli erikseen miesten ja naisten puoli. Lähteen vesi oli todella kuumaa, melkein 40 astetta. Näin kuumassa vedessä lilluminen vaati jatkuvasti kylmän suihkun alle käymistä. Kuuman lähteen jälkeen tuli ihanan raikas olo. Suomalainen ystävämme oli tuona päivänä hieman vilustunut ja sanoi jälkeen päin kuuman lähteen parantaneen hänen flunssansa.



Kuvassa yksi Yehliu Geoparkin sisällä olevista
kivistä, joka esittää jääräpäistä prinsessaa

Viimeisenä päivänä törmäsimme taksikuskiin, joka lupasi tietyllä hinnalla viedä meidät tunnetuinpiin nähtävyyksiin. Kävimme mm. Yehliu Geopark:ssa, Yehliu Ocean World:ssa ja Jiufen Old Street:ssa, jossa oli vanha kultakaivos. kaivos oli jätetty sen alkuperäiseen tilaansa. Kaiken lisäksi sisälle oli laitettu työssä olevia kaivostyöläisiä esittäviä nukkeja ja radiosta kuului työläisten tyypillisimpiä repliikkejä ja keskusteluita. Tämä loi aidon tunnelman, kuin kaivos olisi ollut vielä käytössä.

Kannattaa ottaa selvää Taiwanin metrosta, sillä sen avulla pääsee pitkälle. Toiseksi kannattaa opetella muutamia tärkeitä avainsanoja kuten WC, ravintola, kauppa, jne. Monet taiwanilaiset nuoret osaavat hyvin englantia, mutta muuten paikalliset puhuvat vain mandariininkiinaa.

 

Lisätietoa Taiwanin matkailusta saa täältä.