tiistai 30. syyskuuta 2014

Hyvä ja huono Marmaris


Kerron blogissani matkastani Turkin Marmarikseen 1.9-8.9.2014. Mietin vähän kulttuurillisia asioita, ja mikä oli mielestäni positiivista ja mikä negatiivista.

 

Marmaris

 
 Olin hieman pettynyt miten turisti on muuttanut tätä kaupunkia. Koko Turkin kulttuuri on hävinnyt kokonaan sieltä, kaikki on tehty vain turisteille ”mieluisaksi”. Esimerkiksi koko reissun aikana näimme vain kaksi moskeijaa. Toinen oli baari kadulla. Baari kadulla moskeija! Ja toista etsimme ainakin viisi päivää, ennen kuin löytyi. Koska paikallisetkaan eivät tienneet missä se on. Paikalliset eivät olleet muslimeja, melkeinpä ketään. Näin ehkä kahdella naisella hunnun päässään. Marmaris oli kyllä todella puhdas paikka, kaikkialla koko ajan siivottiin ja pidettiin huolta.

 

 Marmaris ja ruoka

 
 Paikan päältä ei aitoa turkkilaista ruokaa ollut tarjolla kauheasti, piti etsimällä etsiä ja kysellä paikallisilta mistä saa kunnon aitoa turkkilaista ruokaa. Se oli mielestäni harmi.

 
 Rantaravintolat olivat kaikki täysin samanlaisia. Pelkkää turisti ruokaa, burgereita, pizzaa, pastaa, salaatteja, pihviä.. Ja täysin mauttomia! Ruoka oli Suomeen verrattuna halpaa.

 
Itse olen käynyt kerran aikaisemmin Turkin Alanyassa, niin siihen verrattuna kalliimpaa. Kokeilin aina syödä kaikkea erilaista, mutta aina sai vain pettyä. Ja itse ravintolakokkina halusin saada jotain kunnollista ruokaa. Nirso en ole, mutta rajani on minullakin.

 

Marmaris ja juoma

 
 Totta kai turistit ovat matkallaan kovia juomaan, mutta paikallisista yllätyin. Samanlaista juopottelua kuin suomessa siellä ei kyllä ollut. Mutta paikalliset nauttivat myös alkoholia, melkeinpä päivittäin mutta humalaa eivät sillä hakeneet

 
Menimme joka ilta käymään kuuluisalla Marmariksen Bar streetillä. Se oli paikan kovin meno mesta, joka ilta! Olin mielessäni ajatellut, että se olisi turistien täyttämä paikka. Mutta yllätyin, että paikallisetkin kokoontuivat sinne joka ilta tanssimaan, näkemään ystäviään ja juomaan pari olutta.

 
Oluen hinta baareissa ja ravintoloissa oli melko korkea, samaa hinta luokkaa kuin Suomessa tai jopa korkeampi.

 

 
Marmaris ja ihmiset

 
 Kaikkiallahan näitä ”katukauppiaita” ja ”sisäänheittäjiä” on. Mutta nämä olivat sentään mukavia. He kyllä jaksoivat huudella perään ja yrittää saada sinua syömään heidän ravintolaansa, mutta he kyllä ymmärsivät jos et halunnut tulla.

 
Esimerkiksi Alanyassa meidän perään alettiin huutelemaan röyhkeyksiä jos emme tulleet. Tarjoilijat olivat todella mukavia, tietäähän sen koska tipeillä he vuokransa maksaa. Mutta näistä ihmisistä se mukavuus tuli suoraan sydämestä. Kaduilla pystyi mihin kellon aikaan vaan kävelemään turvassa, yksinkin.

 
Ja pidin siitä, kun ihmiset tulivat juttelemaan ilman mitään taka-ajatusta. Loppujen lopuksi jäin reissusta ikävöimään enemmän sitä kansaa kuin kaupunkia.

 

 Loppu päätelmät

 
Marmariksessa on jokaiselle jotakin. Rannat ovat upeita ja ruokakin hyvää, jos löytää oikean paikan. Paikalliset kyllä tietää, mistä niitä löytyy.

 
Shoppailua löytyy, turisti kauppoja ja vähän ”laadukkaitakin”. Kansa on sydämellisiä, hauskoja ja helposti lähestyttäviä. Mutta niin kuin joka maassa, pahojakin ihmisiä on joten kannattaa varoa.

 
Halpaa siellä on Suomeen verrattuna, mutta Euroopassa on halvempiakin maita. Hinnat ovat Marmariksessa nousussa. Musiikki ja tanssiminen ovat siellä se juttu, ja kellon ajasta viis, löytyy aina tekemistä. Aivan mahtava reissu oli, ja suosittelen nuorille matkailijoille käymistä Turkin upeassa Marmariksessa!
 
 

maanantai 29. syyskuuta 2014

Äkkilähtö Kreetalle

Äkkilähtö – tuo ihana piristys syksyn keskelle. Pikakelaus kesään; auringon polte iholla ja hiekkaa varpaissa.

Päätimme lähteä äitini kanssa aurinkoon lataamaan akkuja, jotta jaksaa taas koko pimeän talven. Varasimme matkan viikko ennen lähtöä ja kohteeksi valitsimme Kreetan Hersonissoksen. Kreeta oli meille tuttu kohde entuudestaan, mutta tällä puolella saarta emme olleet aiemmin käyneet.

Lähtöpäivä koitti niin nopeasti, ettemme olleet osanneet kunnolla sitä edes odottaa. Koneen laskeutuessa rysäyksellä Iraklionin lentokentälle huokaisimme helpotuksesta – viikko auringossa. Ulkona oli kirkasta ja muutamista pilvistä huolimatta lämpö tuntui hyvältä luissa asti.

Merellä seilaili vanhanaikaisia aluksia Iraklionin suurten risteilijöiden lisäksi.

Emme olleet käyneet aiemmin Hersonissoksessa. Yllätyimme kaupungin koosta, sillä olimme ajatelleet, että se olisi samantyylinen kuin saaren toisessa päässä sijaitseva pieni Platanias. Kauppoja riitti ja yhden pitkän hiekkarannan sijaan Hersonissoksessa rantoja olikin kymmeniä pieniä. Jokaiselle rannalle laskeuduttiin portaita alas ja alhaalla odotti tuuleton kuuma poukama turkoisine vesineen.

Yhtenä päivänä lähdimme köröttelemään paikallisbussilla saaren pääkaupunkiin Iraklioniin shoppailemaan. Maailmanlaajuisten vaateketjujen lisäksi löysimme ihania yksilöllisiä putiikkeja, joista teimme reissun parhaat löydöt. Kauppojen lisäksi kaupungissa oli paljon pieniä kahviloita ja terasseja, jotka ohitimme satamaan kävellessämme.

Monet, jotka ovat käyneet Kreikassa tietävät varmasti, että siellä on hyvää ruokaa. Itse en ole niin lihojen ystävä, mutta tuore kala, äyriäiset ja vihannekset ovat niin paljon parempia kuin koti-Suomessa. Löysimme Hersonissoksesta pari ehdottomasti parasta ravintolaa, jotka veivät voiton niin ruoallaan, palvelullaan kuin ulkonäölläänkin.

Loistava ravintola ja taustalla näkyy pieni rantapoukama.

Viikko auringossa oli tarpeen. Rannalla löhöilyn lisäksi emme tehneet paljoa, mutta kai sekin on sallittua välillä. Aurinkoa riitti koko viikon ja loppuakohden sää vain kuumeni. Suosittelen Hersonissosta kaikille etenkin näin syksyllä, kun merivesikin oli todella lämmintä. Ainut asia, joka meitä jäi vaivaamaan oli venäläisten määrä. Oli suorastaan helpottavaa kuulla kadulla välillä muitakin kieliä.


Akut ladattu ja takaisin Suomessa kotisohvalla. Miksi aina rantaloman jälkeen tulee fiilis: ”Olinko jossain vai oliko se kuintekin vain unta?”

Pohjoisen rauha - matka keskelle "ei mitään"


Ajattele, kesä, olet autossa matkalla suomen pohjoisimpaan paikkaan, matkaa edessä vielä 300 kilometriä. Puhelimestasi on loppunut akku, rahaa sinulla on enintään pariin makkarapakettiin, Bensa riittää 500 kilometriin. Vapaus ja tyhjyys edessä. Ystäväsi ja sinä olette molemmat olleet hiljaa viimeisen tunnin koska luonto hiljensi teidät suuruudellaan.

Viime kesän alussa lähdin ystäväni kanssa roadtripille ympäri suomen, aloitimme Vantaalta josta ajoimme kehä III länteen ja edelleen
hämeentielle. ensimmäinen pysähdys oli minulle rakkaassa kaupungissa Tampereella, yövyimme ystäväni luona ja kävimme katsomassa Tampereen upeaa yö-elämää
seuraavana aamuna siirryimme kohti länttä ja poria, porissa vietimme päivän kierrellen kirpputoreja ja näimme muutamaa ystäväämme. illaksi/yöksi ajoimme Yyteriin noin 16 km porista etelään.
teltta rannalle ja pieni leirituli siihen yön pimeyteen. Alku kesähän oli kylmempi kuin yleensä (5-10*C) ja Yyterissä oli erittäin sekainen keli pimeät pilvet saartoivat meitä vaikka kirkas tähtitaivas oli yllämme. Aaltojen rauhassa piirsimme hiekkaan nimemme ja toivoimme suotuisia kelejä.

Maaginen hetki niin sanotusti.

Seuraava aamu nousi ja ajoimme pohjoiseen kohti toista rantaa Kalajokea, se paikka oli niin kuollut, ketään ei kelien takia ollut missään ja ranta oli tuulinen. meillä oli pieni riita ystäväni kanssa ja olimme tämän päivän omillamme siellä täällä. Yksin olo tyhjällä rannalla, kuin olisi maailmanlaidalla katsomassa sen loppua. Ihmiset lähtevät ihan liian kauas etsimään itseään. Seuraava pysähdys Oulu! Yövyimme jälleen ystävien tykönä, on hyvä tuntea ihmisiä ympäri suomen, kävimme Oulussa syömässä kuuluisia roskaruokia, Oulu on kuulemma Suomen pikaruokakaupunki, en voi väittää vastaan koska syömäni rullakebab oli oikeasti noin 70 cm pitkä ja halkaisijaltaan 12 cm.

Oulu jäi taakse ja matkasimme Ii:n ja Kemin ohi Aavasaksalle joka oli ehkä upein paikka missä olen ikinä yöpynyt. 

Tässä vaiheessa akkua ei ollut enää kuin 20 % jäljellä, monelle voisi olla paniikki luonnon keskellä olemisesta ja yhteiskunnan puuttumisesta, itse olin rauhallinen kuin karhu talviunilla. Hiljaisuus ja pieni tuulenvire saa ihmisessä kääntymään aivan uudenlaisen sivun, sikäli jos siitä osaa nauttia. Aavasaksa pohjana ajoimme siitä Rovaniemelle luonnon mukaisissa tunnelmissa "ihan shamaani olo", pysähdyimme Rovaniemellä kahville mutta jatkoimme samana päivänä suoraan Ivaloon, yövyimme vuokramökissä joka henkilöltä maksoi noin 35 €. Kesällä pohjoinen on oikeasti ihan halpa paikka, kunhan tietää mistä etsiä. Ainiin, ja se piti mainita: ikuinen auringonpaiste! siinä meinasi hulluksi tulla kun kello 4 yöllä aurinko istuu tiukasti taivaalla kuin kello olisi 2 päivällä

Kohti pohjoista ja sen yli! tässä kohtaa intro tulee mukaan,
luonto hiljentää kaksi matkustajaa täysin. Jatkoimme suomen pohjoisimpaan paikkaan Nuorgamiin.
Täällä on rauha ja autuaisuus. Akku loppu, samoin rahat, bensaa puoli tankkia jäljellä...

-Keskellä ei mitään-

Luulisin että teistä suurin osa katsoisi tilanteemme toivottomaksi, pelottavaksi, tyhmäksi,
silti meistä tuntui että tänne voisi jäädä iäksi, paluu tuntui oksettavalta idealta

lauantai 27. syyskuuta 2014

Levin taika

Näkymä Levin huipulta
Levi on paikka, jonne minun täytyy päästä käymään vähintään kerran talvessa. Muutaman kerran olen siellä käynyt myös kesällä. Talvi on kuitenkin lähempänä sydäntäni ja Levi on kuin talvinen paratiisi. Kuten aina, odotin innoissani reissua ja talvisia aktiviteetteja.

Viime kevään reissun päätimme tehdä kahdestaan yhdessä poikaystäväni kanssa. Hotelli oli varattu viikoksi ja kaikki oli valmista lomaa varten. Päätimme suunnata kohti Leviä junalla, sillä hotellimme sijaitsisi aivan Levin keskustassa ja sieltä pääsisimme liikkumaan kätevästi paikasta toiseen.


Lähtöpäivä koitti ja olimme molemmat intoa täynnä. Yöjunalla matkustaminen oli uusi ja hyvin jännittävä kokemus. Olimme varanneet kahden hengen makuuhytin, koska halusimme nukkua rauhassa ja saapua perille virkeinä. Matka meni hyvin ja saimme nukuttua vaikka junassa olikin hieman meluisaa. Aamulla saavuimme Kolariin ja sieltä meitä odotti vielä bussimatka Leville. Pidämme molemmat laskettelusta ja Levi onkin erinomainen paikka lasketteluun. Sieltä löytyy monipuoliset rinteet niin aloittelijoille kuin kokeneillekin laskijoille. Lomalta odotimme eniten juuri sitä, että pääsemme laskettelemaan, mutta toki halusimme tehdä lomallamme muutakin. Onneksi Leviltä löytyy tekemistä joka lähtöön ympäri vuoden.

Seuraavana päivänä suuntasimme mäkeen heti aamusta . Tuntui hyvältä laittaa monot jalkaan ja hypätä hissin kyytiin. Sää oli aurinkoinen ja keväisen lämmin. Huipulla oli upeat näkymät. Ensimmäinen lasku jännitti hieman, koska en ollut vuoteen ollut suksilla. Muutaman laskun jälkeen homma alkoi kuitenkin sujua entiseen malliin. Illalla menimme syömään ravintola Pihvipirttiin, josta saa muun muassa erittäin maukkaita pihvejä.


Rinteessä

Yhtenä päivänä kävimme huskysafarilla, mikä oli todella jännittävä ja vauhdikas kokemus. Leviltä löytyy useampikin yritys, joka tarjoaa huskyajeluita. Koiria pääsee myös silittelemään.

Minä vannoutuneena heppatyttönä halusin käydä myös islanninhevosvaelluksella. Vaellus tapahtui upeissa Levin tunturimaisemissa. Vaelluksen reitti ja vaativuus mukautetaan taitotason mukaan, joten aikaisempaa ratsastuskokemusta ei vaadita. Islanninhevoset ovat eritäin rauhallisia ja tasaisia kulkijoita. Vaellus oli ehdottomasti loman kohokohta.

Viikon loman jälkeen olimme väsyneitä ja lihakset kipeinä, mutta monta kokemusta rikkaampana. Levi on mielestäni ehdottomasti Lapin parhaita lomakohteita ja voin suositella sitä varsinkin kaikille aktiivilomaa kaipaaville.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Tokio opiskelijabudjetilla - onnistuuko?

Temppelien takaa kohoava Tokyo Tower.
Jo vuosia on Tokiota pidetty yhtenä maailman kalleimmista kaupungeista - ja tämä voikin pitää paikkansa. Kuitenkaan loman Tokiossa ei tarvitse maksaa maltaita, vaikka viipyisi siellä paria yötä pitempäänkin. 

Tässä tekstissä kerron hieman omasta matkastani ja jaan vinkkejä budjettilomaan Japanin pääkaupungissa.


Lennot

Lentoja kannattaa alkaa kärkkymään ajoissa. Suomesta suoria lentoja tarjoavat Finnair ja Japan Airlines ja lentojen hinnat pyörivät keskimäärin 700-800 euron välillä. Hyviä tarjouksia voi kuitenkin tulla ympäri vuoden ja jopa alle 600 euron on mahdollista löytää suorat lennot.

Jos pitempi matka-aika ei tunnu pahalta idealta, voi lennot saada hyvinkin edullisesti. Halvimmat hinnat lähtevät noin 500 eurosta ylöspäin ja sisältävät vaihtoja. 


Oma valinta lentoyhtiöksi oli hongkongilainen Cathay Pacific, vaihtoja oli kaksi kumpaankiin suuntaan kuljettaessa ja hinta oli 567 euroa. Lentoaika oli pitkä (yli 20 tuntia suuntaansa), mutta tämän jaksoi vielä ihan hyvin. Lennoilla oli viihdettä ja hyvää ruokaa ja juomaa tarjolla.


Majoitus

Ninja-teema näkyi jopa hostellin ohjeissa.
Tokio on tulvillaan edullisia hostelleja, suuri osa vielä aivan keskusta-alueen läheisyydessä. Oma hostellimme Khaosan Tokyo Ninja sijaitsi Bakurochon alueella, vartin kävelymatkan päässä Akihabaran elektroniikkakeskuksesta. 


Varaamamme huone oli pieni kahden hengen huone kerrossängyllä ja jaetulla kylpyhuoneella. Hintaa kertyi 23 euroa yöltä per henkilö, joka on mielestäni erittäin kohtuullinen. Halvemmallakin voi päästä, jos valitsee makuusalimajoituksen. Hostellin työntekijät osasivat hyvin englantia ja olivat todella avuliaita.

Edullisia majoituksia kannattaa etsiä esimerkiksi Hostelworld.com-sivun kautta.



Ruokailu

Ulkona syöminen on jopa Tokiossa hyvin edullista. Edullisia ketjuravintoloita curryista ja hampurilaisiin löytyy joka kadun kulmasta ja hyvän, täyttävän aterian saa helposti n. 5-10 eurolla. 
Ramenilla saa vatsan täyteen edullisesti.

Useimmissa ravintoloissa on joko kuvitetut ruokalistat tai muovista tehdyt malliannokset esillä, joten kieltä osaamatonkin voi helposti tehdä tilauksensa. 
Sushia liukuhihnalta? Miksikäs ei!


Turistialueilla on myös ravintoloissa monesti englanninkielinen ruokalista.

Yhtä tiheässä on myös juoma-automaatteja, joista voi ostaa lähes mitä tahansa oluesta limonadien ja mehujen kautta kahviin ja teehen. 

Pienet ruokakaupat eli konbinit myyvät mukaan otettavia annoksia sushia ja riisipalloja ja lämpimiä aterioita, erittäin edulliseen hintaan.


Viihde

Paikallisia ja suomalaisia yhdistää rakkaus karaokeen. Japanissa on tapana varata huone ryhmän kesken sopivaksi ajaksi ja laulaa keskenään ilman muuta yleisöä. Paikkoja löytyy kaikkialta ja hinnat vaihtelevat muutamasta eurosta n. 20 euroon, riippuen ryhmäkoosta, tarjottavista ja ajasta.

Keskeltä Tokiota löytyy Tokyo Dome Cityn huvipuisto, joka on varsin kohtuuhintainen alueen muuhun hintatasoon nähden ja vaihtoehto kalliille Tokyo Disney Resortille.


Tokyo Dome Citysta voi löytää myös Muumikahvilan.
Maisemia kannattaa mennä katselemaan Shinjukussa sijaitsevaan Tokyo Metropolitan Government Buildingin ilmaiselle näköalatasanteelle, josta näkee hyvällä ilmalla jopa Fuji-vuoren. 


Shoppailu

Harajukusta toden totta löytyy kauppa nimeltä "ehkä söpö".
Akihabaran elektroniikkakeskus on myös anime- ja mangafanin taivas lukuisine kauppoineen ja second hand-liikkeineen. 

Edullista muotia hieman erikoisemmista vaatteista pitäville tarjoaa Harajuku ja trenditietoisten valintana on ehdottomasti Shibuya 109, joka on 9-kerroksinen tavaratalo aivan Shibuyan aseman vieressä. 

Edullisia tuliaisia ja suloisia arkitarvikkeita löytää Daiso- ja Donkihote-sekatavarakaupoista. Daisossa kaikki maksaa 100 jeniä ja onkin hyvä paikka ostaa esimerkiksi kauniita viuhkoja tai söpöjä astioita. Pokemon-faneille ehdoton visiitti on Pokemon Center, joita löytyy Tokion alueelta kaksi.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014


Alanya – unelmakohde vai turistirysä

 

Vietin juuri viikon Turkin Alanyassa perheeni kanssa. Viikko oli oikein mukava ja rentouttava, mutta näin matkailualanopiskelijan näkökulmasta aloin ajatella kuinka myisin ja suosittelisin tätä kohdetta asiakkailleni. Aurinkovarma ja edullinen Alanya vetää monia turisteja puoleensa, se ei ole mikään ihme; kohteeseen on helppo ihastua.

 

Alanyassa voit viettää juuri sellaisen loman kuin haluat. Se sijaitsee kahden hiekkarannan välissä joten puitteet rantalomaan ovat oivalliset. Ranta-aktiviteettejä löytyy moneen lähtöön; aina banaaniveneistä vesijetteihin ja beachvolleysta riippuliitoon. Turkkilaiset ihmiset ovat ystävällisiä ja iloisia. He ovat myös kovia kauppiaita.

 

Basaarikauppiaat huutelevat: ”good price for you” ja samannäköiset kojut seuraavat toisiaan. Monet kokevat kauppiaiden hyökkäävän myymistavan ahdistavana. Mielestäni tämä on osa turkkilaista kulttuuria ja tinkaaminen vain kuuluu asiaan. Liikkeissä saa tehtyä edullisia ostoksia. Vaatteita, koruja, laukkuja ja kenkiä löytyy moneen lähtöön. Varovaisuus ja terve järki on kuitenkin hyvä pitää matkassa, ettei tule huijatuksi. Turkissa on käytössä Turkin liirat, mutta myös euroilla maksaminen onnistuu (1TRL=2,7€). Kannattaa ottaa huomioon että liiroilla maksaessa saatat päästä halvemmalla kuin euroilla maksaessa.

 

Islamilaisessa maassa ollaan ylpeitä nykyaikaisesta ajattelusta. Turkissa valtio ja uskonto ovat eri asioita muista islamilaisista valtioista poiketen. Meno varsinkin Alanyan kaltaisissa turistikohteissa on siis hyvinkin länsimaista. Alkoholi on kuitenkin melko kallista ja ulos lähtiessä on hyvä varata rahaa mukaan. Itse ainakin yllätyin baareissa drinkkien hinnoista.

 

Vietimme lomamme All Inclusive hotellissa jossa juomat ja ruuat kuului hintaan. Tarjolla oli herkullisia turkkilaisia ruokia. Turkkilainen ruoka on hyvää. Se ei ole tulista, kuten usein luullaan. Lammaslihapullat maistuvat lapsillekin. Hotellillamme järjestettiin yhtenä iltana kebab ilta, jossa kokki leikkasi vartaasta maukasta kana kebabia. Tarjolla oli myös erilaisia kastikkeita ja uunituoretta leipää. Jos turkkilaiset ruuat eivät houkuttaneet oli joka päivä tarjolla myös mm. pastaa ja pizzaa.

 

Jos aika käy pitkäksi itse lomakaupungissa, on lähistöllä runsaasti mielenkiintoisia retkikohteita. Niihin pääsee tutustumaan helposti valmiiden retkien mukana tai omatoimisesti.

 

Alanyasta on varmasti kaikilla oma mielikuvansa oli siellä sitten käynyt tai ei. Minulle Alanya on helppo ja aurinkovarma kohde. Kaikki on kävelyetäisyydellä. Päivän voit viettää leppoisasti rannalla tai altaalla ja vastapainoksi löytyy vilkasta yöelämää. Alanya tarjoaa jokaiselle jotakin.

Paratiisisaari Välimerellä

 

Kesällä lähdin parhaan ystäväni kanssa lomalle Kreetalle Haniaan viikoksi. Lähdimme vain rentoutumaan, ottamaan aurinkoa ja nauttimaan hyvistä ruuista ja maisemista. Matkanjärjestäjänä meillä oli Tjäreborg, johon sai olla taas kerran todella tyytyväinen.



Hotellimme sijaitsi Hanian läheisessä pienemmässä kylässä nimeltä Agia Marina, paikkana se oli todella turistiystävällinen, mutta paljon paikkalistakin toimintaa löytyi. Ranta oli aivan vieressä, mutta hotellissamme oli todella hyvä uima-allas ja siellä oli parasta rentoutua. Maisemat hotellin ympärillä oli mitä hienoimmat, allas oli ylätasangolla ja sieltä näki suoraan merelle ja toisella puolella nousivat mahtavat vuoret.

Loman huippuhetki oli puolessa välissä viikkoa tekemämme päiväretki Elafonissi-rannalle, joka sijaitsee Kreetan etelä-rannalla (Hania ja Agia Marina sijaitsevat pohjois-rannalla). Päiväretki oli Tjäreborgin järjestämä sen asiakkaille. Lähdimme hotellimme vierestä ryhmäbussilla aamuvarhain ennen kello 8 ja matka bussilla vuoristojen läpi kesti noin puolitoista tuntia. Saavuimme Elafonissiin noin 9.30 ja siitä unelmapäivämme alkoikin.

Elafonissi-ranta on jotain sanoin kuvailematonta, tuntui, ettemme olisikaan olleet Kreikassa, vaan jossain lähellä Balia tai Jamaikaa tai Bora Boran saaria. Näkymä oli henkeäsalpaava. Elafonissi-ranta on tunnettu vaaleanpunaisista hiekkarannoistaan ja simpukoistaan. Tällä hetkellä ranta oli vain valkoinen väritykseltään, koska turistit ovat vuosikymmenien mittaan vieneet vaaleanpunaista hiekkaa ja simpukoita kotiin tuliaisiksi ja matkamuistoksi. Ranta oli siis kulunut värityksestään, vaikka paikka paikoin saattoi hieman nähdä vaaleanpunaista vivahdetta hiekassa. Ranta Elafonississa on todella laaja muutamine saarineen ja mikä tekee rannasta vielä upeampaa, että merivesi on niin matalaa, että rannalta saarille voi kahlata. Merivesi oli korkeimmillaan napaan asti.

Vietimme koko päivän upeassa Elafonississa ja päivä oli maagisen upea paratiisi rannalla. Kuvista näkyy mahtavat maisemat ja millaista siellä oli. Huomasi myös, että turistit todella pitivät paikasta ja ei ihmekään. Varsinkin suomalaisille jotka eivät ole tottuneet paratiisisaarien näkemiseen. Iltapäivällä 4-5 aikaan lähdimme takaisin kohti Agia Marinaa ja reittimme meni läpi upeiden ja mahtavien vuoristojen, pysähdyimme suuren rotkon kohdalla, oli unohtumaton kokemus.

Olen aikaisemminkin käynyt Kreikan saarilla, kuten Rodoksella ja Thassoksella, mutta Kreetan maisemat ja varsinkin Elafonissi-ranta oli jotain ennen kokematonta ja paikkaa todellakin pystyy kutsumaan paratiisiksi. Suosittelen kaikille lämpimästi Kreetaa. Unohtumaton kokemus tänä kesänä!