Matkakuumetta Turkissa

Vietimme viikon loman mieheni kanssa Turkin Marmariksessa 18.08-25.08.2014. Olimme varanneet matkan äkkilähtönä jo kuukautta ennen lähtöä. Meillä oli suuret suunnitelman mitä kaikkea tekisimmekään Turkissa auringon palvonnan ja shoppailun lisäksi. Matka ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan..

Ensimmäisenä päivänä lähdimme tutustumaan Marmariksen kaupunkiin. Marmaris on aika pieni paikka ja ehdimmekin nähdä lähes koko kaupungin yhdessä päivässä. Ai että oli ihanaa! Työt olivat takana ja kauan odotettu loma vasta alussa. Ruoka oli taivaallista ja paikalliset ystävällisiä ja avuliaita.

Toisen päivämme Turkissa pyhitimme täydelliselle rentoutumiselle Marmariksen parhaalla rannalla Icmelerin kaupungissa.  Aamiaisen söimme aurinkotuolissa loikoillen. Aurinko paahtoi täydeltä taivaalta ja kaikki tuntui niin ihanalta. Illemmalla lähdimme katsastamaan kuulemamme mukaan paikallista loisteliasta ravintolaa. Pakko myöntää, että se oli kuulemamme veroinen. Illallisen jälkeen lähdimme tutustumaan paikalliseen yöelämään. Marmariksessa on paljon hienoja ravintoloja ja paljon tekemistä myös yöelämän ystäville.

Kun kaikki oli vielä täydellistä..

Kolmantena päivänä aloin voimaan huonosti. Ruoka ei maistunut ja mahaa väänsi. Aluksi luulin oloni johtuvan vain edellisillan riennoista. Näin ei kuitenkaan ollut. Olo vain paheni pahenemistaan. Mieheni kävi useamman kerran apteekissa hakemassa minulle kaikkia mahdollisia erilaisia lääkkeitä, jotka eivät auttaneet. Yöllä olin korkeassa kuumeessa. Seuraavan päivän vietin lähestulkoon kokonaan hotellihuoneen vessassa.

Lauantaina meillä oli vuosipäivä mieheni kanssa. Olo oli ärtynyt jo niin pahaksi, että jouduin lähtemään paikalliselle lääkäriasemalle. Vuosipäivämme vietin sairaala MayDayssa, kuusi tuntia tiputuksessa. Loppu loma meni kutakuinkin samoin. Selvisin kuitenkin maanantaina, edelleen kipeänä takaisin kotiin. Olipa ihana päästä suomeen.

Lomamme ei mennyt aivan nappiin. Emme olleet valmistautuneet reissuun riittävästi. Emme muistaneet syödä maitohappobakteereja, emmekä muistaneet hommata matkavakuutusta. Söimme salaattia, maitotuotteita, sekä juomien kanssa jääpaloja. Teimme lähestulkoon kaiken, mistä olisi pitänyt hälytyskellojen jo soida. Kai minä vain ajattelin, että ”ei mulle ole ennenkään mitään pöpöjä tullut”.

Turkissa, tai muissakaan lämpimissä maissa, ei kannata syödä salaattia, sillä niitä ei ole pesty kunnolla ja ne on huuhdeltu luultavasti myös meille suomalaisille juoma kelvottomalla kraanavedellä, sillä siinä on erilainen bakteerikanta. Jääpalat ovat myös tehty kraanavedestä. Kylmä tuotteet, etenkin helposti pilaantuvat, kuten maito: en suosittele. Maitohappobakteereja kannattaa myös syödä jo hyvissä ajoin ennen matkaa ja matkan aikana. Matkavakuutus pitää myös aina olla, sillä koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua.

Onni onnettomuudessa oli kuitenkin helppo pääsy lääkäriin. Lääkäri ei onneksemme ollut myöskään kovin kallis. Opin tästä reissusta paljon, ja osaan nyt varautua tuleviin matkoihin paremmin. Pakko kuitenkin näin loppuun sanoa, että Turkkiin en enää lähde. Ainakaan ihan lähiaikoina.