keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Amsterdam

Olin 2013 kesällä 22päivän Interrail matkalla ympäri Eurooppa. Monesti minulta kysytään, että mikä oli mieleenpainuvin kaupunki, ja vastaus edelleenkin tähän on : Amsterdam! Hollanti, oi tämä kaunis tulppaanien täyteinen maa.

Ensimmäisenä päivänä saavuttuamme Amsterdamiin astuimme ulos päärautatieasemalta painavat rinkat selässämme. Aurinko paistoi kirkkaana taivaalla ja rautatien edusta täynnä muusikkoja, tanssijoita ja esiintyjiä. Kohde tuntui jo ihanalta tässä vaiheessa. Ensimmäinen askel asemalta ulos ja haistan saman tien hieman pistävän hajun, nyt ollaan Amsterdamissa!

Hotellia etsiessä huomasin, kuinka mukavia paikalliset olivat, apua tarjottiin heti kun näytin hämmentyneeltä, tosin rinkka selässänikin mainostaa jo paljon etten ole paikallinen. Toki silloin kun saatoin seistä pyörätiellä tietämättäni…noh, se tuli sen jälkeen hyvin selväksi ja minua katsottiin tyhmänä turistina. Pyöräilykulttuuriin pääsi kuitenkin nopeasti kiinni. 

Eniten ihmetytti, että niin isossa kaupungissa joista suurin osa pyöräilee, pyöräilevät ilman kypärää. Turvallista? Sen voin sanoa, että kävelijöiden tulisi olla enemmän tarkkaavaisempia turvallisuudestaan kuin pyöräilijöiden.


  Toisena päivänä istuin rohkeasti pyörän selkään ja pyöräilin pitkin Amsterdamin katuja ihaillen pieniä siltoja ja kauniita puistoja.

Voin sanoa että paikallisuus iski nopeasti, sillä huomasin toteavani vähä välillä ’pyh, turistit, ettekö osaa katsoa mistä pyörätie menee’ .

Viimeisenä päivänä nautin kanaalin varrella istumisesta ja aamupalan syönnistä. Amsterdamissa on hieman edullisempaa kuin Suomessa, mutta reppureissaajana turvauduin paikalliseen kauppaan ja söin itse ostamat eväät. Paikka on kuitenkin tunnettu letuistaan, joten en sitäkään täysin välttynyt. Toisena aamuna Hostellin läheisyydestä löytyi pieni, juuri remontoitu ’Crepes & Waffles’ jossa söin maailman parhaan aamiaisena ikinä, eikä se siihen jäänyt, otin vielä jälkiruokaräiskäleenkin.




tiistai 20. toukokuuta 2014

Päivän vs. Yön yli reissu Tallinnaan



Olen käynyt Tallinnassa todella monta kertaa. Joskus perheen kanssa, mutta useimmiten mennyt moikkaamaan siellä asuvia ystäviäni, joista yksi on paras ystäväni.

Suurin osa matkoista on kestänyt vähintään yhden yön, vaikka suunnitelmana se ei aina ole ollut. Reissut Tallinnaan ovat aina olleet erilaisia ja mieleenpainuvia.

On todella hyvä, että minulla on ystäviä lahden toisella puolella, koska aina kun matkustan Tallinnaan niin heidän luokseen voin majoittua, he toimivat oppaanani ja tietävät maan tavat, sekä pienet kulttuurierot.

Tallinnassa ystävien lisäksi ihanaa on se, että siellä on niin halpaa. Siis meille suomalaisille tämä ihana maa on kuin yksi iso Tarjoustalo. Taksilla pääsee paikasta toiseen pikku summalla, kaupasta saa kuukauden ruuan samalla hintaa kuin suomesta
viikoksi tai kahdeksi. Sinä voit syödä joka päivä ulkona koska parhaimmillaan saat salaatin alle 5e, mikä Suomessa ei onnistuisi millään. Myös alkoholi ja tupakka ovat todella halpoja ja tästä syystä suomalaiset matkustavatkin Viroon entistä useammin.

Itse matkustaminen Viroon ei ole enää niin halpaa kuin se on joskus ollut. Totta kai erilaisia tarjouksia ja äkkilähtöjä löytyy aina, mutta muutama vuosi sitten olivat reitti- ja päivämatkat paljon halvempia kuin ne nykyään ovat. Tästä syystä on myös minun matkustamiseni Tallinnaan vähentynyt ja varmasti monen muunkin.

Useimmiten päiväreissun tarkoitus on juuri täyttää kaapit ruualla ja hyllyt alkoholilla, koska vaatteet ja meikit eivät paljoakaan poikkea suomen hinnoista. Päiväristeilyllä on usein tapana ottaa auto jos sellaisen omistaa tai sitten kaveriporukalla lähteä 7h maihin kiertelemään ja ostoksille.

Viron kulttuuriin tai nähtävyyksiin en ole niin tarkkaan tutustunut, mutta olemme kyllä ystävien kanssa kierrelleet kaupunkia ja käynyt muutaman päivän reissulla Pärnussakin. Kulttuurista ja tavoista olen oppinut paljon ystäviltäni ja heidän siellä asuvilta sukulaisiltaan. 

Yöelämä Tallinnassa on tullut todella tutuksi. Aivan keskustassa on muutamia isompia yökerhoja ja pikku baareja ja pubeja on melkein joka kadulla, joillain kaduilla useampiakin. Yksin en uskaltaisi öisin liikkua, mutta ystävien kanssa koen olevani täysin turvassa. Onneksi kaikki ystäväni asuvat suhteellisen lähellä keskustaa joten ”kotiin”pääsee helposti.

Tallinna on omalla tavallaan todella paljon Helsingin kaltainen kaupunki. Siellä on myös neljä vuodenaikaa, keskustassa pyörii paljon turisteja ympäri vuoden ja ihmiset elävät tavallista koulu – ja työelämää. Juhliminen, ystävien näkeminen ja shoppailu kuuluu jokaisen siellä asuvan arkeen.
Siksi aina kun lähden Tallinnaan reissulle niin en sano lähteväni ulkomaille vaan lahden toiselle puolelle, naapuriin tai päivän/parin reissulle ”etelään”.

Päiväreissu Tallinnaan on omalla tavallaan todella kätevä, jos on vain päivä aikaa,
lähtee hakemaan vain alkoholia tai halpaa ruokaa. Itse mielummin vietän siellä
muutaman päivän, että ehdin asettua aloilleni, ei tarvitse kiirehtiä minnekään ja
ehdin nauttia kaupungista, ystävistäni ja yöelämästä. Joten päiväreissu vs. yön yli
reissu ovat omalla kohdallani aika tasaväkisiä.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Ihana naapurimaamme Ruotsi

Ruotsiin lentäen Norwegianin lennolla 
Vietin viikonlopun Tukholmassa perjantaista sunnuntaihin 9.5–11.5.2014. Sen sijaan, että olisin ollut pelkästään jokaisen suomalaisen suosikki risteilyllä, Sain nähdä ja kokea ruotsia tavallisen tallaajan silmin ja nähdä elämää Ruotsissa. Majoituksemme sijaitsi etelä Tukholmassa Hammarbjyhöjdenissä. Matkustimme ruotsiin lentäen. Lentäminen tuntui niin helpolta ja kätevältä, lentokin kesti vain yhden tunnin. Arlandalta matkustimme julkisilla Hammarbyhöjdeniin. Ruotsista sai 72 päivän matkustus lipun hintaan 25 euroa. Suosittelen sitä lämpimästi teillekin, mikäli vietätte joskus viikonlopun Ruotsissa.  Ruotsin metro järjestelmä on uskomattoman kätevä ja hyvä. Metrolla pääsee lähestulkoon mihin vain ja metrot ovat siistejä.






Arlandan lentokentän sisustusta












Majoituimme ystäväni siskon asunnolle, joka sijaitsi tosiaan Hammarbyhöjdenissä.  Pidettyämme hengähdystauon lähdimme sateiseen, mutta silti niin ihanaan Tukholman keskustaan nauttimaan illallista. Söimme Tgi Fridays nimisessä ravintolassa ja voin lämpimästi suositella paikkaa. Ruuan hinta-laatusuhde oli hyvä ja asiakaspalvelu aurinkoista sekä ystävällistä. En ole itse saanut tähän asti Ruotsissa huonoa asiakaspalvelua. Tässä vielä kyseisen ravintolan osoite sekä linkki sivuille:

Hamngatan 19
111 47 Stockholm
http://www.fridays.se/

Turistina olemisen tunne on aina aivan mahtavaa ja kamera kädessä kulkeminen on parasta mitä voi olla! Vierailimme kuninkaanlinnan luona. Kuninkaanlinna on yhä käytössä, ja samalla myös yksi Tukholman suosituimpia nähtävyyksiä. Suosittelen lämpimästi käymään siellä.


Kuninkaanlinna


Turistina saa hassutella, kuin kaksi marjaa
Tukholman keskustan auringonlasku
















































Säästääksemme kuluissa, Kävimme ruokakaupassa hakemassa viikonlopuksi ruokaa ja suositellen Ica supermarket Hagsätran kauppaa ostospaikaksi, mikäli joskus ruotsissa pohditte hyvää ja edullista ruokakauppaa. Valikoima oli todella hyvä ja uskomattoman edullista. Hagsätraan pääsee kätevästi metrolla.
Tutustuimme myös Tukholman yöelämään ja mitä Tukholman yöelämään tulee, säännöt ovat tiukempia, ja tarkkoja ollaan siitä missä kunnossa juhlijat ovat. Suomessa ja Ruotsissa huomaa selvän kulttuuri eron juhlinnassa.




















Minun piti myös maista ruotsalaisten grillikioskin ruokaa ja katsoa voittaako se oman rakkaat porilaisemme tai klassisen makkaraperunat aterian. Maistoin ruotsalaista grilliherkkua, jota kutsutaan tunnbrödsrullaksi. Päädyin lopputulokseen porilainen vs. tunnbrödsrulla 1-1. Suosittelen maistamaan.
Kannattaa kokeilla ehdottomasti muitakin vierailumuotoja Ruotsissa päivä Tukholmassa risteilyn lisäksi. Nämä päivät Tukholmassa ollessani rupesin viihtymään yllättävän hyvin ja mieleeni heräsikin ajatus Ruotsissa asumisesta. Ehkä jonain päivänä päädyn asumaan tässä hienossa naapurimaassamme.  Voisitko sinä asua Ruotsissa ?


Heja Severige! 

perjantai 16. toukokuuta 2014

Loma paratiisissa

 
Olen käynyt Thaimaassa viisi kertaa, joista viimeisin on tammikuussa 2014. Olen käynyt neljä kertaa Phuketissa. Kamala Beachillä, kaksi kertaa Kata Beachillä ja Patong Beachillä. Olen käynyt kerran myös Bangkokissa ja Hua Hinissä.
Rakastan maata ja sen kulttuuria. Joka ikinen kertaa olen saanut uusia kokemuksia ja näen uutta. Thaimaahan ei ikinä kyllästy. Seuraavaa reissua olenkin jo suunnitellut ensi maaliskuulle. Nyt ajattelin tutustua vähän tuntemattomampaan eli lennän Bangkokiin ja sieltä rinkka selässä kiertämään lähialueita.

Phuket on aivan ihana lomakohde. Ensimmäinen reissuni oli Kamala Beachille vuonna 2005. Kamala Beach oli todella rauhallinen alue. Kamala Beachin ranta oli upea. Oli valkoista hiekkaa ja turkoosin sinistä vettä sekä ranta oli siisti ja matala, joten siinä oli helppo uida.

Kamala Beachiä suosittelen lapsiperheille ja pariskunnille, jotka haluavat olla rauhassa melusta ja vilskeestä ja rentoutua. Kamala Beachillä sijaitsee myös yksi Thaimaan suosituimmista nähtävyyksistä eli Phuket FantaSea, joka sopii mainiosti lapsiperheille. Phuket FantaSea on teemapuisto lapsille, jossa tutustutaan thaimaalaiseen kulttuuriin.  

Ehkä upein kokemukseni Kamala Beachin reissulta oli päiväretkemme Phi Phi saarille. Retkeemme kuului vierailu Monkey Beachillä, snorklausta, vierailu Leonardo DiCaprion elokuvan The Beach saarella, lounas Phi Phillä ja monia upeita maisemia. Retki oli aivan upea. En ole koskaan nähnyt niin upeita maisemia kuin tällä retkellä. Se luonnon upeus oli jotain mitä ei voi sanoin kuvailla. Se pitää itse nähdä ja kokea.
Snorklaamassa upeissa maisemissa
Phi Phi saarilta








                               

Seuraava reissuni Thaimaahan oli vuonna 2008. Menimme perheeni kanssa Bangkokiin ja Hua Hiniin. Hua Hin on todella rauhallinen. Hotellilta keskustaan oli aika paljon matkaa (hotellimme sijaitsi siis Hua Hinin rannalla) ja keskustaan mennessä piti ylittää iso moottoritie, joten kävellen tämä matka ei onnistunut tai en ainakaan suosittele, koska Thaimaassa liikenne on aika sekaisin ja kukaan ei noudata minkäänlaisia liikennesääntöjä. Kävimme kerran keskustassa ja suoraan sanottuna siellä ei ollut mitään nähtävää. Hua Hinin ranta oli myös todella hiljainen. Hua Hiniä suosittelen siis kaikille, jotka kaipaavat rauhaa ja rentoutumista. Hua Hinissä ei ole paljon nähtävää, joten sinne kannattaa mennä vain rentoutumaan ja ottaa all inclusive hotelli.

Bangkok hotellihuoneen ikkunasta
Hua Hinissä lomailtuamme 10 päivää lähdimme kohti Bangkokia. Bangkokissa olimme kaksi yötä ennen kuin lähdimme takaisin suomeen. Hotellimme sijaitsi hyvällä paikalla mistä oli lyhyt kävelymatka joka paikkaan. Minun mielestäni Bangkokissa kaiken näki parhaiten kävelemällä ympäriinsä. Bangkokissa on kaikkea mitä vain haluaa. Shoppailtavaa, ravintoloita, temppeleitä, yöelämää, kylpylöitä jne. Meidän hotellissamme oli myös uima-allas ja auringon ottoon tarkoitettu ”terassi”, joten aurinkoakin pääsee ottamaan. Ranta on ehkä ainut asia mitä Bangkokista ei löydy. Suosittelen Bangkokia kaikille! Sopii niin perheille, pariskunnille kuin yksin matkustajille. Bangkokissa on kaikille kaikkea. Siksi aijonkin lähteä Bangkokiin uudelleen maaliskuussa.

Kata Beacillä Phuketissa olen ollut kaksi kertaa. Molemmat kerrat jopa samassa hotellissa, koska pidimme siitä niin paljon. Ensimmäisen kerran olin perheeni kanssa 2011 ja toisen kerran poikaystäväni kanssa 2013. Kata Beach on ihana. Paikka on rauhallinen, mutta ei niin hiljainen kuin Kamala Beach. Kata Beachiltä löytyy kauppoja, ravintoloita, baareja ja upea ranta. Kata Beachiltä on lyhyt matka Karon Beachille, jossa kävimmekin molemmilla kerroilla. 2011 reissullamme olimme vain viikon ja koko loman vain rentouduimme ja löhöilimme auringossa. Vuoden 2013 reissulla teimmekin jotain. Kävimme upeilla retkillä, joista yksi oli veneellä ajelua saaristossa ja Phang Nga:lla käyminen. Näimme samalla retkellä myös upeita temppeleitä, joista apinatemppeli jäi parhaiten mieleeni. Apinat vartioivat temppeliä sen ovella ja apinoita oli siis satoja. Ostimme kojusta banaaneja ja syötimme niitä. Yksi apina taisi olla aika nälkäinen, koska lopulta varasti banaani pussin käsistäni.

Apinatemppeli
Phang Nga



Patong Beach illalla
Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä on nyt 2014 tammikuussa reissuni Patong Beachille Phukettiin. Aikaisemmat paikat, joissa olen käyneet ovat olleet hyvin rauhallisia, joten odotin jännityksellä matkaa Patongille. No Patong Beach ylitti kaikki odotukseni. Paras paikka jossa olen Thaimaassa käynyt. Patong Beachillä on kaikkea! On kulttuuria, historiaa, ravintoloita, upea ranta, baareja ja jopa McDonalds, Burger King, Starbucks ja Molly Malons ovat rantautuneet Patong Beachille. Aivan upea paikka missä on paljon nähtävää ja tehtävää. Päivisin Patongilla on rauhallista. Otetaan aurinkoa, nautitaan kaupungin nähtävyyksistä ja käydään shoppailemassa. Iltaisin meno muuttui vauhdikkaammaksi, varsinkin Bangla Roadilla. Bangla Road on siis Patong Beachin pääkatu, joka muuttaa illan ja yön aikana aikamoiseksi bilekaduksi. Vaikka baareissa käyminen ei kiinnosta niin kannattaa silti meininki käydä katsomassa, se on jotain ainutlaatuista.

Tässä siis kertomukseni omista kokemuksistani Thaimaasta. Suosittelen Phukettia ja Bangkokia lämpimästi kaikille! Toivottavasti pääsisin paratiisiin taas maaliskuussa.



 

Sadesäätä ja ensivaikutelmaa




Ainakin 12 työhaastattelua itse läpi käyneenä voisi ajatella, että haastattelutilanteet ovat tuttua puuhaa ja jännitys olisi hävinnyt ensimmäisten kolmen haastattelun myötä. Omalla kohdallani voin todeta, että näin se ei todellakaan ole.

Viimeisin haastatteluni oli CWT Finlandille, koskien työharjoittelupaikkaa tulevalle syksylle. Olen erittäin kiinnostunut varausjärjestelmästä nimeltään Amadeus ja hain CWT:lle, sillä heillä käytetään Amadeusta päivittäisissä työtehtävissä.

Kun vihdoin pitkän hiljaisuuden päätteeksi sain sähköpostiviestin mahdollisuudesta päästä työhaastatteluun CWT:lle, loikin ympäri olohuonetta. Nyt oli tapahtunut edistysaskel harjoituspaikan haussa ja haastattelukin oli tulossa hyvin pian.

Haastattelupäivä koitti ja olin todella väsynyt Pietarin opintomatkan jäljiltä. Yritin parhaani mukaan saada itseni näyttämään edustavalta ja mukavalta työkaverilta. Päivä koulussa meni lähinnä miettien, että mitä siellä työhaastattelussa nyt sitten pitäisi muistaa kertoa.

Koulun jälkeen koitti vihdoin aika lähteä kohti Ruoholahtea, jossa työhaastattelu oli tarkoitus pitää. Ruoholahti on minulle aika tuntematonta aluetta, joten varasin reilusti aikaa eksymismahdollisuuden takia. Saavuttuani Ruoholahden metroasemalle tajusin hyvin pian, että minulla ei ole pienintäkään aavistusta minne suuntaan lähteä.

Löysin erään kävelijän, joka mielellään auttoi minua löytämään perille etsimääni osoitteeseen, tai ainakin oikeaan suuntaan. Olin auttajan tuloon saakka ehtinyt jo kävellä hyvän aikaa ympäri Ruoholahden metroaluetta, ja totta kai minun tuurillani vettä tuli taivaan täydeltä.

Epätoivo oli suuri, kun vihdoin löysin toimistoon johtavan oven. Olin yltä päältä vesisateen runtelema, meikit poskella ja hiukseni valuivat vettä. Aulan henkilökunta katsoi minua hieman ihmetellen ja neuvoivat minulle onneksi tien naisten huoneeseen.

Tunne epäonnistuvasta työhaastattelusta sen kuin kasvoi, kun haastattelijani astui aulaan. Haastattelija oli arvokkaan oloinen pukumies, joka ei todellakaan näyttänyt sään runnomalta kohtalotoverilta. Noh, päätin kuitenkin yrittää, olinhan niin kovasti CWT:lle töihin halunnut.

Haastattelu oli yksi elämäni ihanimmista! Haastattelija vaikutti aidosti kiinnostuneelta minusta ja halusi tietää paljon asioita, kuten miten olen päätynyt Helsinkiin, mitä olen aiemmin tehnyt elämässäni ja mitä tahtoisin tehdä tulevaisuudessa. Juttelimme lähes tunnin ja tunsin oloni erittäin tervetulleeksi. Unohdin lähes saman tien, että olin mennyt haastatteluun mieli maassa.

Haastattelun päätteeksi sain tietää, että olen tervetullut työharjoitteluun CWT Finlandille. Hetken ajan mietin, että kuinka olinkin niin onnekas. Jännitys oli ollut kova ja säät eivät minua haastattelupäivänä suosineet. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että vaikka aina sanotaan, kuinka ulkonäöllä on nykyisin paljon merkitystä työelämässä, ei se välttämättä aina kuitenkaan niin mene. Asenne ratkaisee hyvin paljon.

Vinkkini muille työnhakijoille ja harjoittelupaikan etsijöille on, että haastatteluun kannattaa aina mennä omana itsenään. Työtä hakiessa kannattaa myös tarkkaan miettiä, onko työ oikeasti sellainen, mikä kiinnostaa. Aito kiinnostus työtä kohtaan välittyy hyvin nopeasti haastattelijalle ja myös itselle on paljon helpompaa olla läsnä haastattelutilanteessa, kun yritys on mielekäs. Turha stressi sojottavista hiuksista kannattaa karkottaa, sillä yksi väärässä asennossa oleva suortuva ei kerro itse ihmisestä yhtään mitään!