Rinkka ja minä

Onko mitään parempaa kuin matkustus? Minulle matkailu on aina ollut uuden oppimista ja kaiken erilaisen näkemistä.

Lähdin tapaamaan brasilialaista ystävääni Saksaan. Tämä tapahtui vuonna 2011 ja muistan matkan yhä, kuin eilisen päivän.

Opiskelijana budjetti on yleensä aina tiukka, joten jouduin etsimään kaikista halvimmat reitit päästäkseni kaukaisen ystävän luokse.

Matka alkoi Joensuusta, josta sain kyydin järjestettyä Lappeenrannan lentokentälle. Matka taittui verkkaisesti ja kohta olinkin jo lentokentän penkillä odottamassa koneeseen pääsyä. Halvan hinnan takia valitsin kuljettavaksi lentoyhtiöksi Ryanairin.

Koneessa oli tiivis tunnelma, mutta mikäli ei karta ihmisiä ei tästä ole mitään haittaa. Mikä parasta, Ryanair kulkee ajallaan! Lento maksoi minulle noin 25 euroa ja matka Saksan Weezeen taittui vajaassa kolmessa tunnissa.

Aurinko paistoi kun pääsin Weezen kentälle. Seuraava haaste oli ostaa bussilippu Dusseldorfiin menevään kulkuneuvoon. Linja-auton kuljettaja oli iloinen mies, joka ei puhunut sanaakaan englantia, mutta ymmärsi kuitenkin minne olin matkalla. Näinpä sain tunnin kestävän kyydin Dusseldorfiin leppoisassa linja-autossa!

Dusseldorf Hauptbahnhof minulle ilmoitettiin. Jäin ulos linja-autosta ja katselin väen paljoutta. Aikani tallusteltua tulin siihen tulokseen, että etsin jostakin paikallisen asukin, joka osaisi auttaa minut junalle. Löysin ravintolasta nuoren pojan, joka auliisti lähti saattamaan minua kohti junaa.

En koskaan unohda, kun juna-aseman ovet aukenivat. Ihmisiä oli paljon, niin paljon yhdessä tilassa, etten varmaan koskaan aiemmin ollut samanlaista nähnyt. Hetken jo uskoin, että en koskaan löydä 20 min päästä lähtevään junaani. Toisin kävi, sain ostettua lipun ja matka jatkui.

Matkustin junassa paikattomana, joka oli virhe. Junaan oli myyty paljon lippuja ja jouduin vaihtamaan paikkaa vähän väliä. Kaiken lisäksi junani oli myöhässä aikataulusta ja huomasin, kuinka uhkaavasti alan olla myöhässä jatkoyhteydeltä Nurnbergissä.

5 minuuttia aikaa seuraavan junan lähtöön, huomasin. Vaihtovälistä on hieman himmeät muistikuvat, sillä junani pysähdyttyä Nurnbergin asemalle läksin vain juoksemaan johonkin suuntaan. Onnekseni suunta oli oikea ja kerkesin seuraavaan junaan. Vihdoin sain huokaista pienestä helpotuksesta.

Vuoden jälkeen tapasin parhaan ystäväni Ingolstadtissa, Saksassa. Ilolla ei ollut rajaa ja

kohtaamispaikastamme jatkettiin yhdessä matkaa kohti Eichstätin kaupunkiin.

Vihdoin saavuttiin perille ystäväni asumukselle. Odotin innoissani kaikkea sitä, mitä viikko tuo tullessaan. Ensin oli kuitenkin saatava hieman lepoa.

Eichtätt otti minut omakseen. Yliopistokaupunki täynnä opiskelijoita, kaikkialta maailmasta. Tutustuin useisiin ihmisiin ja sain viettää viikon todella monikielisessä seurassa.

Kaupunki oli mielestäni todella kaunis. Vanhat rakennukset ja tarinat, joista minulle kerrottiin, lumouduin täysin. Suosittelenkin Eichstätt nimistä kaupunkia kaikille matkailijoille, erityisesti nuorille, jotka haluavat tutustua uusiin ihmisiin.

Matkalla tuli nautittua hyvästä seurasta, kauniista ympäristöstä ja maittavasta oluesta. Ei kuitenkaan unohdeta ihania pikkuleipomoita, joista sai edullisesti tuoretta purtavaa.

Aina ei tarvitse maksaa suuria summia onnistuneesta lomasta, joskus vähälläkin rahalla saa unohtumattoman matkan. Tämä kuvaamani matka Saksaan oli täynnä vaiheita, mutta nautin silti joka hetkestä. Liikuin ensimmäistä kertaa tuolloin Saksassa julkisella liikenteellä ja mielestäni se oli todella jännittävää, mutta silti ei liian vaikeata.

Saksalaiset olivat minua kohtaan ystävällisiä ja auttoivat kysyttäessä. Toivotan kaikille ainutlaatuisia matkakokemuksia ja suosittelen kokeilemaan pienen budjetin matkailua, mikäli haluaa hieman jännitystä reissuun.