perjantai 21. syyskuuta 2012

Keikkamatka Tallinnaan

Matkan suunnittelu alkoi hyvissä ajoin jo toukokuussa,  kun ostin  liput  Red Hot Chilli Peppersin keikalle lahjaksi poikaystävälleni.  Tämän jälkeen matkan suunnittelu sitten tössäsi.  Keikka olisi vasta heinäkuussa ja ajattelimme että meillä on paljon aikaa etsiä sopiva hotelli ja ostaa laivaliput Tallinnaan.


Linda Line
No toisin kävi ja pari päivää ennen matkaa huomasimme että laivaliput ovat edelleen ostamatta eikä meillä hotelliakaan ollut varattuna. Mutta olipahan ainakin keikkaliput ostettu.

Päätettiin sitten tehdä reissu ”vedetään lonkalta”- tyylillä. Saimme onneksi varattua laivaliput Tallinnaan Linda Line- yhtiöltä päivää ennen matkaa.
 
Tallinnaan päästyämme aloimme kuumeisesti etsiä  hotellia. Kysyimme hostelleista ja hotelleista kahden hengen huonetta, mutta kaikki hotellit olivat keikan vuoksi täynnä. Päätimme lähteä kohti keikkapaikkaa ja jatkaa hotellin etsimistä keikan jälkeen.

Olimme varautuneet myös siihen ettemme saisi huonetta ollenkaan ja olimme pakanneet mahdollisimman vähän tavaraa mukaan. Emme tienneet monelta keikka alkaisi, joten päätimme mennä hyvissä ajoin keikkapaikalle sisään.

Tässä kohtaa sattui uusi vastoinkäyminen mitä emme olleet tulleet edes ajatelleeksi. Kameraa ei saanut ottaa keikalle mukaan. Meillä oli mukana kaverilta lainattu iso järjestelmäkamera ja kysyimme turvatarkastajalta mahdollista säilytyslokeroa. Mies teki selväksi, ettei kameran kanssa ole keikalle mitään asiaa, ja kehotti meitä tylysti jättämään kameran ulos puistoon keikan ajaksi.
 
Tilanne olisi vielä selvinnyt helposti, jos meillä olisi ollut hotellihuone mihin kameran olisi voinut viedä. Päädyimme etsimään lähiseudulta hotellia tai muuta paikkaa mihin kameran voisi mahdollisesti jättää säilytykseen.

Lämppäribändi (kännykällä otettu kuva)
Lopulta löysimme epäilyttävän näköisen baarin ja kysyimme sen aukioloaikoja. Baarimikko kertoi heidän olevan auki kello kuuteen aamulla. Kysyimme henkilökunnalta, voisimmeko jättää kameran sinne keikan ajaksi. Onneksi asia järjestyi, ja palasimme keikkapaikalle mihin tällä kertaa pääsimme sisään ilman ongelmia.


Lavalla oli soittamassa lämppäribändi. Sää oli melko kylmä ja pilvinen ja hetken päästä alkoikin satamaan rankasti. Emme tietenkään olleet muistaneet ottaa sadetakkeja mukaan. Pidimme muovipusseja päämme päällä ja seisoimme läheisen puun alla ”suojassa”.


Onneksi sade taukosi keikan alettua ja nautimme molemmat keikasta todella paljon. Lavashow oli todella hyvä, ja lauloimme äänekkäästi mukana koko keikan ajan.

Red Hot Chilli Peppers (kännykällä otettu kuva)


Keikan jälkeen tunnelma taas lopahti, kun tajusimme ettei meillä edelleenkään ole huonetta.


Menimme aluksi hakemaan kameramme tästä epäilyttävästä baarista, joka oli sisustettu goottimaiseen tyyliin ja mistä erityisesti vessat jäivät mieleen. Vessan takaseinä oli lasia, josta näkyi kaksi vahanukkea syömässä hämyisessä huoneessa. Ensi kertaa vessassa käydessäni säikähdin toden teolla tätä näkymää.



Mutta ainakin kamera oli turvassa. Mietimme mitä tekisimme seuraavaksi ja kysyimme portsarilta mahdollisia hotelleja lähistöltä, ja hän neuvoi meitä menemään takaisin keskustaan. 


Kello oli jo paljon eikä busseja enää mennyt, joten tilasimme taksin. Kyselimme taksikuskilta mahdollisia hotelleja. Päädyimme sveitsiläiseen hienostohotelliin ja kysyimme vapaata huonetta. Virkailija sanoi heillä olevan jäljellä ainoastaan yksi huone. Toiveikkaina kysyimme huoneen hintaa. Mies naureskeli hetken aikaa ja kertoi jäljellä olevan huoneen olevan presidenttisviitti.

Onneksi virkailija suostui kuitenkin soittamaan muihin hotelleihin, ja lopulta saimme huoneen Radisson Blue Olympia hotellista, jossa oli yksi kahden hengen huone jäljellä.

Loppureissu sujui hyvin ja aamulla laivamme lähti takaisin kohti Helsinkiä. Reissusta jäi loppuen lopuksi ihan hyvät muistot ja keikka oli ehdottomasti katsomisen arvoinen.


Olisimme kuitenkin voineet varautua reissuun paremmin ja ottaa paremmin selville asioita, kuten mitä keikalle saa ottaa mukaan. Hotellihuonekin olisi kannattanut varata ajoissa, koska Tallinnaan oli samaan aikaan tulossa paljon turisteja juuri keikan takia. Toisaalta olihan tämä vähän erilainen reissu ja opin paljon asioita kaikkien näiden kommelluksien kautta.

Näkymä hotellihuoneesta









7 kommenttia:

  1. Sehän kuulosti mukavalta reissulta! "Vedetään lonkalta" -tyyli toimii aina!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi. Meillä ainakin onneksi toimi tämä "Vedetään lonkalta-tyyli". Olisi ollut ikävä jäähä koko yöksi ulos sateeseen keskellä Tallinnaa, mutta onneksi asiat järjesty parhain päin. Hyvät muistot jäi reissusta.

    VastaaPoista
  3. Musta tuntuu, että kun tekee asioita suunnittelematta, niin siinä on elämisen makua! Good for you! ;)

    VastaaPoista
  4. Alku kuulosti hieman pelottavalta, mutta onneksi loppu hyvin! Muo on aina pelottanut nuo suunnittelemattomat matkat, mutta onneksi joku muu uskaltaa :D

    VastaaPoista
  5. Seura pelasti kyllä matkan. :) Poikaystäväni ei onneksi hätkähtänyt pieniä vastoinkäymisiä matkalla ja osasi rauhoitella minuakin. Itse kun olen sitä tyyppiä että paniikki iskee heti kun jokin ei suju suunnitelmien mukaan. Yksin en olisi uskaltanut lähteä näin suunnittelemattomalle reissulle. Suosittelen kokeilemaan tällaista matkaa hyvässä seurassa :)

    VastaaPoista
  6. Hyvä, että kaikki loppujen lopuksi järjestyi :) Keikka oli varmasti näkemisen arvoinen!

    VastaaPoista
  7. Tämän jälkeen tekisi itsekin mieli lähteä konserttiin ulkomaille! Tosin näin mukavuudenhaluisena tyyppinä hommaisin sen majoituksen hyvissä ajoin :D

    VastaaPoista