maanantai 17. syyskuuta 2012

Saari täynnä reggaeta ja rastoja – Jamaika



                                                                                
               Saari täynnä reggaeta ja rastoja – Jamaika   


Monelle varmasti tulee ensimmäisiksi mielikuviksi reggae-musiikki, kannabis ja rastat, kun sanan ”Jamaika” lausuu ääneen. Jamaika jakaa mielipiteitä ja ennakkoluuloja. Itse olen käynyt Jamaikalla nyt vuoden sisään kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla rakastuin maahan niin suunnattomasti, että seuraavaa matkaa aloin varailemaan heti kotiin päästyäni. Kukaan ei pysty sanoin kuvailemaan tai edes kuvia näyttämällä kertomaan, minkä takia Jamaika on niin ainutlaatuinen, silti yritän parhaimpani.
             
Jamaikan saari sijaitsee Karibian merellä aivan Kuuban lähellä. Saari on 235 kilometriä pitkä ja leveimmillään vain 82 kilometriä. Saaren pienuuden takia sen ehtii käymään läpi lyhyemmälläkin reppureissulla

Itse tutustuin ensimmäisellä kerralla vain Kingstoniin eli pääkaupunkiin ja Negriliin, suosituimpaan rantakohteeseen, ja muutamaan nähtävyyteen ohikulkumatkoilla. Toisella kerralla olin jo viisaampi, enkä varannut hotelleja etukäteen vaan etsin paikan päältä sopivimman vaihtoehdon ja kiersin nämä ”kuuluisimmat” nähtävyydet kaukaa. Tällöin kiersin saarta Kingstonista Port Antonion ja Ocho Riosin kautta Negriliin. 
Kingstoniin ei kannata lomaansa lähteä pilaamaan, joten suosittelen, että matkaa jatkaa mahdollisimman pian saaren kauniimpiin paikkoihin. Jos Jamaikasta on kuullut jotain pahaa tai pelottavaa, se on varmasti tapahtunut Kingstonissa. Kingstonissa sijaitseva Bob Marleyn kotikin on muuttunut pelkäksi turisteilla pyöritettäväksi rahasammoksi. Ei sillä, etteikö Kingstonissa turisti pärjäisi välttelemällä pahoja alueita, mutta kuten sanoin, älä pilaa lomaasi kokeilemalla.

  Port Antonio on henkilökohtainen suosikkini. Pieni ja kotoisa kaupunki todella kauniilla paikalla sekä vilkkaalla yöelämällä. Jo parin päivän oleilun jälkeen opin tuntemaan kaupungilta tuttuja naamoja vaikkakin he olivat tienneet minut jo samalla sekunnilla kun saavuin kaupunkiin.

Frenchman’s Cove on mielestäni yksi kauneimmista rannoista Jamaikalla ja siellä onkin kuvattu, ehkäpä tästä syystä, Knight & Day –elokuvan kohtauksia. Rannalle on pieni sisäänpääsymaksu, mutta se on hyvin pieni hinta siitä, että saat olla omassa rauhassa ilman turhia kaupustelijoita ja paikallisia häärimässä ympärilläsi. 
 
Ocho Rios on Karibian risteilijöiden yksi satamapaikka, joten kyseinen kohde on ajoittain hyvin täynnä amerikkalaisia turisteja. Ochissa suosittelen viimeistään hankkimaan paikallisia kavereita, jotka voivat näyttää sinulle paikallisten ruokapaikkoja ja bileitä, näin voit sulkea amerikkalaisten turistien olemassaolon ulkopuolellesi.

 Turistien takia myös hotellien huonehinnat ovat korkealla, joten tyydyimme guesthouseen ystäväni kanssa. Tätä kaduimme saman tien kun saimme huoneen avaimet. Jamaikalla on lähes mahdotonta pohjoismaisen elää ilman ilmastointia, olin vannonut itselleni, etten menisi tällaiseen majoitukseen ensimmäisen kerran jälkeen – ja taas löysin itseni sellaisesta. Kyseisessä vierasmajassa oli myös alkeellisinta asiakaspalvelua, mitä olin ikinä nähnyt. Huone oli mukava, jos ei lasketa sitä, että pyyhkeet olivat leikeltyjä palasia, kattotuuletin oli säälittävyyden huipentuma ja vettä ei toisena aamuna tullut ollenkaan huoneeseemme. Kai lomallakin pitää käydä pohjalla, että voi nousta takaisin ylös…

Pohjalta ponkaistiin hyvin äkkiä ylös, sillä seuraava kaupunkimme Negril on lomakohteena varsinainen sydämen sulattaja. Negrilissä on varaa valita edullisista hotelleista mieluisin ja ihan jokainen niistä sijaitsee aivan rannalla. Sijainnissa voi olla ikäviäkin puolia, sillä jostain syystä juuri maantasolla oleva parvekkeemme houkutteli rannan ravut iltaisin luoksemme. Jos sinulla ei olisi aikaa käydä kuin yhdessä kohteessa Jamaikan lomallasi, sen pitäisi olla Negril. Negrilin ranta on 7 mailia pitkä, eli noin 11 kilometriä pelkkää kauneutta. Negrilissä on myös kuuluisa Rick’s cafe, josta voi hyppiä kalliolta mereen ja nauttia Red Stripe –oluensa auringonlaskussa.

  Vaikka olen itse täysin rakastunut Jamaikaan, jamaikalaisiin ihmisiin ja Jamaikan kulttuuriin, en voi olettaa että se olisi jokaisen unelmalomakohde. Jamaika vaatii heittäytymistä saaren omaan tunnelmaan, kokemusten kaipuuta sekä positiivista elämänasennetta. Täytyy ymmärtää, että Jamaikalla ei ole kiire mihinkään eivätkä ihmiset halua ryöstää sinua vaikka ovatkin ”niin epäilyttävän ystävällisiä”.
Kielitaidoton isänikin oppi, että Jamaikalla pääsee hyvin pitkälle opettelemalla sanat ”no problem”.



4 kommenttia:

  1. Hauska ja erilainen näkökulma tekstissäsi :)!

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Toivottavasti erilainen näkökulma kuitenkin antoi jotain hyödyllistä tietoakin lukijalle! :)

    VastaaPoista
  3. Todella värikäs ja omaperäinen postaus. Karibia on lähellä sydäntäni. Postauksesi lukemisen jälkeen tekee mieli pakata kamat ja lähteä Jamaikalle, vaikka en olekaan ennen pitänyt saarta kiinnostavana minulle. Jotenkin olen tuominnut Jamaikan turistirysäksi, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. :)

    Olen itse ollut Tobagolla, ja monet kirjoittamistasi asioista veivät minut takaisin parin vuoden takaisiin muistoihin, kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nita! Haha, lupaan, että tulet huomaamaan joissain paikoissa olevasi ainoa vaalea toveri edustamassa!

      Ihana kuulla, että tekstini muistuttaa Tobagoa, minun täytyy varmaan lähteä sitten käymään sielä ;)

      Poista