Joulukuinen Alanya

          Löysin ystäväni kanssa sattumalta groupon.fi-sivuston kautta Turkin Alanyaan kohdistuvan lomatarjouksen, joka oli niin yllättävän halpa, että tarjousta ei voinut olla käyttämättä. Matkapaketti piti sisällään lennot (edestakaisin), viikon majoitus 4-tähden hotellissa Alanyassa Turkissa (yksi yö eri hotellissa Pamukkale retken vuoksi), kuljetukset lentokentältä/lentokentälle sekä aamiaisen ja illallisen. Pakettiin kuului myös pakollinen retki Pamukkaleen Lounais-Turkin vuoristolle, joka on paikallinen luonnonilmiö kohde.

 Alun perin hotellimme kuului olla Jasmine's Beach Resort, mutta kuulimme jo lennolla kanssamatkustajilta kyseisen hotellin sulkeutuneen noin viikko takaperin. Matkan alku sai näin epämiellyttävän käänteen, kun tiedottomuus hotellista jatkui Antalyan kentälle asti. Hoteille vievillä busseilla matkaopas kertoi hotellimme vaihtuneen, mutta onneksemme yhtä tähteä parempaan, viiden tähden Granada-hotelliin. Bussimatka kesti reilun tunnin ja opas kertoi tällä aikaa tarpeellisia tietoja niin kyseisestä maasta kuin kaupungistakin.

Hotelli näkymä yöllä

         Hotelli oli vuonna 2011 valmistunut 5-yähden tasokas hotelli aivan meren rannalla. Itse hotellilla ei ollut omaa uimarantaa, mutta uima-altaita löytyi niin ulkoa kuin sisältäkin. Hotellihuoneet olivat hyvin tyylikkäät, sisälsivät kylpyammeen, television, parvekkeen sekä minijääkaapin. Pääsimme heti hotellille saavuttuamme illalliselle, joka ylitti odotukseni viidenkin tähden hotellilta. Pöydät olivat täyteen katettu erilaisia ruokia. Oli niin paikallisia ruokia kuin länsimaisempiakin ruokia. Juoma maksoi kuitenkin erikseen. 

Hotelli sijaitsi noin 30 minuutin ajomatkan päästä Alanyan keskustasta. Bussit keskustaan kulkivat  suoraan hotellin edestä, joten liikkuminen oli helppoa.

Alanyan keskusta oli täynnä kaikenlaisia putiikkeja, missä myytiin aika samoja tuotteita. Hinnat vaihtelivat kumminkin jonkin verran. Turkissa on kauppiaiden kesken jonkinlainen tapa, että päivän ensimmäinen asiakas saa parhaimman hinnan. En tosin tiedä asiakasta vai myyjää kohden parhaan hinnan. Muuten hintataso oli suhteellisen korkea ottaen huomioon tuotteiden "aitouden". Kauppiaat ottivat vastaan niin liiroja kuin eurojakin, joten tekemämme rahanvaihto Suomessa oli melkein turhaa. Ruoka oli kuitenkin suhteellisen edullista, eikä rahaa kuulunut odotettua enempään, vaikka hintataso oli huomattavasti noussut ystäväni mukaan muutaman vuoden sisällä. Kauppiaiden tapa tyrkyttää tavaraa oli aluksi melko huvittavaa, mutta koko päivän kaupungissa taisteltua alkoi tuo liian innokas myyminen todella puuduttaa. 

Pamukkale

     Matkamme sisälsi paikollisen retken Pamukkaleen, kalkkivuorille, jossa yövyimme yhden yön. Matka kesti 7 tuntia. Teimme pysähdyksiä tunnin välein, timanttitehtaille sekä mattotehtaille. Huvittavaa itsessään oli se, että kyseiseen retkeen kuului esittely matto-, timantti-, ja nahkatakkitehtaalle, joissa jokainen tuote maksoi kymmenittäin enemmän kuin koko pakettimatka. Esittelyt olivat melko pitkiä, mutta viihdyttäviä. Matkaan ei silti tarttunut mitään.

        Pamukkale paikkana oli erittäin hieno. Se oli kuin kalkkikivinen "puuvillalinna", mikä on suomenkielinen käännös sanasta Pamukkale. Kalkkipitoinen vesi oli luonut valkoiseen kiveen erikokoisia vesialtaita. Siellä pystyi enää uimaan vain yhdessä altaassa, sillä suuret kävijämäärät olivat tuhonneet muut altaat. Uiminen Kleopatran altaassa tosin oli maksullista, joten jätimme sen väliin.

Yövyimme Pamukkalessa yhden yön, hienossa kolmen tähden hotellissa, jonka sisäpihalla oli niin sanottu mini-Pamukkale, eli kalkkivetisiä lämpövesialtaita eritasoisesti Pamukkalen tyyliin. Uimme koko illan ja melkein yönkin koska ilma oli viileä ja lämpöisessä vedessä oli ihana uida. Tässäkin hotellissa oli hyvä ruokatarjoilu. Pamukkale retki oli muuten aivan mainio, vaikkakin eri tehtaiden esittely sai bussimatkan tuntumaan liian pitkältä ja bussimatkan ajan matkaopas selitti jatkuvasti erilaisia asioita. 

Hotellissa oli muutama oma baari, ravintola, joitakin kauppoja, sauna, sekä erillinen ”yöklubimainen karaoke luola”. Hotellissa kävi monen ikäistä porukkaa, mutta enimmäkseen venäläisiä sekä saksalaisia hieman iäkkäämpiä pariskuntia tuli useasti vastaan all-in-clusive rannekeilla. Hotellihan oli periaatteessa niin monipuolinen, ettei sieltä olisi tarvinnut edes lähteä keskustaan tai muualle lainkaan. Hotellin lähistöllä oli myös noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä suuri avo-ostoskeskus, jossa myytiin samoja merkkivaatteita kuin keskustassakin. Hinnatkin olivat suunnilleen samoja. Suurin osa myyjistä osasi suomea jonkin verran ja useat tarjosivat ostostenyhteydessä teetä ja tupakkaa.

Vähän kuvia hotellin altaalta :)

Alanya kaupunkina talvella oli hieman "kuollut", mutta talvisin tinkiminen onnistuu kuulemma helpommin. Turisteja löytyy varmasti yhtä paljon kuin paikallisiakin mihin vuoden aikaan tahansa, sillä onhan Alanya yleisimpiä turistikohteita. Paikkana siellä oli hieno käydä, mutten usko matkustavani kohteeseen uudelleen. Ehkä se kuinka jokainen myyjäkin osasi suomen kielen, ei oikein tuonut tunnelmaa, että oli edes ulkomailla. Hotelli tosin oli täysi osuma.Retket olisivat mielestäni voineet olla paremmin järjestettyjä, muuten loma Alanyassa Turkissa oli vallanmainio ja tutustuimme matkalla uusiin ihmisiin.