Asioita, joista yllätyin Thaimaan matkallani

Matkustin viime helmikuussa hiihtolomallani 2015 Thaimaahan, jossa en ollut ennen käynyt. Koko Aasia maanosana oli minulle vieras, sillä en ollut ennen käynyt Euroopan ulkopuolella. Matkamme sujui hyvin ja reissu jäi positiivisena kokemuksena mieleeni. Vietimme muutaman päivän Bangkokissa, yhden viikon Koh Lantalla ja neljä päivää Krabilla, etelä- Thaimaassa. Muutamat asiat yllättivät minut sekä positiivisesti tai negatiivisesti. Tähän kokosin muutamia reissumuistoja.

Katumaisemaa Bangkokista

Koh Lanta beachilta

Liikenne


Thaimaan vaarallinen liikenne, mistä on kuultu tarina jos toinenkin. No, liikenne tosiaan oli niin hurjaa, mitä olen kuullut. Nopeusrajoituksia Bangkokissa ei tuntunut olevan tai ainakin siltä se tuntui muutaman kerran kun taksin takapenkillä puristin kynsilläni nahkapenkkiä. Jos nopeusrajoituksia olikin, niitä eivät taksikuskit noudattaneet.  Jännittävimpiä taksimatkoja olivat ne matkat lentokentälle, jolloin taksikuski varmaan automaattisesti oletti meillä olevan kova kiire, ja nopeudet kaupunkiajossa ylsivät kaksinkertaiseen lukuun, kuin mihin täällä Suomessa olen tottunut. Panin myös merkille, että risteyksissä U- käännöksen tekeminen on ihan normaalia myös keskipäivän ruuhkassa, ja äänimerkkiä käytettiin paljon runsaammalla kädellä, kuin meillä täällä Suomessa on totuttu käyttämään. Ajokulttuuri oli muutenkin aggressiivisempi.

Moottoriteitä Bangkoki:ssa

 

Skytrain

Positiivisesti yllätyin siitä, kuinka hyvin Skytrain junaliikenne toimi Bangkokissa väkiluvun kuitenkin ollessa miltei kymmenen miljoonaa. Ihmiset osasivat jonottaa Skytrainiin, ja asettautuivat jonoon jo ennen junan tuloa laiturille. Melkein joka kerta kun matkustin Skytrainilla, se oli tupaten täynnä ihmisiä, mutta silti junan pysähtyessä pysäkille ihmiset osasivat väistää junasta poistujia ja antaa tilaa uusille matkustajille. Minun ei tarvinnut kertaakaan tunkea ihmismassan läpi tietäni raivaten, vaan minulle tehtiin tilaa kun poistuin. Suomessa olen monta kertaa kokenut, että täydessä bussissa joudun tunkemaan mulkoilevan ihmisjoukkion läpi, että pääsisin oikealla pysäkillä ulos bussista. Skytranilla oli helppoa ja nopeaa liikkua, siksi käytin sitä mieluummin kuin taksia.

Lauttojen myöhästelyt

Ne keltaiset venetaksit...ne eivät kertaakaan olleet ajoissa. Etelä-Thaimaassa lautat liikennöivät saarten välistä liikennettä. Parhaimmillaan odotimme lauttaa yli tunnin. Kysyessäni myöhästymisestä thaimaalainen mies totesi, että ”kyllä se sieltä tulee”. No, kyllä se loppujen lopuksi sitten tulikin. Länsimaalaisena ja Suomessa aikatauluihin tottuneena,  yli tunnin odotusaika +35 asteen paahteessa tuntui puuduttavalta. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt  ottaa mallia Thaimaalaisten huolettomasta suhtautumisesta asioihin.  Siispä: jos lauttasi on myöhässä aikataulusta (kuten luultavasti on), niin älä murehdi, kyllä se sieltä tulee. Thaimaassa on suurempiakin asioita, joista murehtia. Tultuani takaisin Suomeen viiden minuutin bussin odottelu pakkasessa ei yhtäkkiä enää tuntunutkaan miltään.

Koh Rok

 

Tämä oli paratiisisaari, joka vei sydämeni. Vesi oli kristallinkirkasta ja yhtä lämmintä kuin ilma. Saaren hiekka oli pehmeää ja poltteli varpaiden alla. Paikka oli pieni paratiisisaari, johon menimme pikaveneellä päiväretkelle.  Saarella ei ollut hotelleja, eikä ravintoloita. Paikka oli kuvankaunis, rauhallinen ja hiljainen. Se saari oli paikka, jonne haluan ehdottomasti mennä joskus uudestaan. Etelä- Thaimaahan matkustavalle suosittelen ehdottomasti päiväretkiä muille saarille ja erityisesti juuri tälle pienelle saarelle. Saaresta ei ollut kovinkaan paljoa tietoa missään, joten kysyin paikalliselta ravintolan tarjoilijalta mitä päiväretkeä hän suosittelisi. Tyttö suositteli Koh Rok nimistä saarta monesta vaihtoehdosta, ja olen kiitollinen, että hän suositteli meille juuri kysesitä retkeä. Retki oli ehdottomasti hintansa arvoinen. 

Koh Rokin saarelta